Etymologiadata:imsm:porsas
*porsas
Vastineet:
- Suomi: porsas
- Karjala: porsas
- Vepsä: porzaz
- Vatja: põrzaz
- Pohjoisviro: põrsas
- Eteläviro: põrs(a)s
- Liivi: pūoraz
mksm. *porsas < kksm. *porcas < vksm. *porćas (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
porsas (Agr; yl.) ’Ferkel’, hyväilymuotoja mm. pos(s)o, pos(s)u, pissu, potsi, johd. porsia; porsittaa ’saattaa porsimaan’, porsastella ’käyttäytyä siivottomasti; juopotella’, porsuus (paik. murt.) ’yhden sian porsaat, pahnue’
~ ink porsas ’porsas’ | ka porsas ’porsas (vars. run. ja sp.); myllyn karistin’, porsie ’porsia’, pottši ’porsas, (au) sika; ulpukan hedelmä (leikkiporsaana)’ | ly pottš(i), bottši ’sika; ulpukan kukka’, potšimpoig(e̮) ’porsas’, potšīńe ’pieni porsas; valkea lumme’ | ve porzaz ’porsas’, porzheińe ’possu’ | va pe̮rzaz ’porsas’ | vi põrsas ’id.; (murt. myös) käpy’, demin. põrsakene, põrsukene | li pūoraz, mon. porzəd, puorzəd ’porsas’
~ ink porsas ’porsas’ | ka porsas ’porsas (vars. run. ja sp.); myllyn karistin’, porsie ’porsia’, pottši ’porsas, (au) sika; ulpukan hedelmä (leikkiporsaana)’ | ly pottš(i), bottši ’sika; ulpukan kukka’, potšimpoig(e̮) ’porsas’, potšīńe ’pieni porsas; valkea lumme’ | ve porzaz ’porsas’, porzheińe ’possu’ | va pe̮rzaz ’porsas’ | vi põrsas ’id.; (murt. myös) käpy’, demin. põrsakene, põrsukene | li pūoraz, mon. porzəd, puorzəd ’porsas’
= mdE purtsos, M puʀ́ts ’porsas’ | votj parś, pariś ’sika’ | syrj porś id. (vogI pūrs, L pōrəs, P pūrəś, ostjI porəs, E purəš, P porəś, samJr pors id. < syrj; samJr poraś, poŕes id. < ostj)
< esiarj *porśos (ellei jo ieur *porḱos): kr pórkos, lat porcus, kurdi purs, saka pāsa (< *pārsa) ’sika’, liett pãršas ’salvettu karju’.
Lähdekirjallisuus:
- Fischer 1747 VocSib 123 (sm ~ md votj samJr parsi, ven)
- Ganander 1787 NFL 2 397 (sm ~ vi, ven)
- Sjögren 1821 GS 1 26 (~ ven lat saks)
- Sjögren 1828 GS 1 238 (sm ~ syrj)
- Grimm 1848 GeschD 37 (+ vog boros; ~ ieur)
- Castrén 1849 Ostj 94 (+ ostj, samJr pores)
- Lindström Suomi 1852 74 (~ md votj samJr)
- Ahlqvist 1856 WotGr 146 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 100 (+ ve)
- Ahlqvist 1866 Suomi 2:6 83 (+ li; ims < liett, votj syrj ostj muuta tietä < ieur)
- Anderson 1879 Studien 117, 119 (ims ja etäsukuk. samaa lähtöä)
- Thomsen 1890 BFB 206 (ims md < liett)
- Munkácsi 1895 NyK 25 385 (votj syrj ostj ~ ir; vi li md < liett)
- Setälä 1900 SUSA 17:4 31–32 (sgr < ieur)
- Karjalainen 1905 SUST 23 151 (ostj < syrj)
- Paasonen 1908–10 FUF 8 76 (esiarj)
- Toivonen 1916–20 SUSA 34:2 41 (luult. varh. k-arj muodosta)
- Jacobsohn 1922 AuU 136, 223
- Setälä 1929 SUSA 43 51
- Uotila 1933 SUST 65 2 (sm md; vog ostj sam (< syrj) < arj)
- Ruoppila 1947 Kotiel 2 4–6 (+ ka)
- FUV 1955 135
- Wessman 1956–57 FmS 17–18 113 (sm > nr murt. Sm)
- Joki 1959 JuhlakHakulinen 52
- SKES 1962 606 (+ ly)
- Joki 1973 SUST 151 303
- UEW 1988 736 (? votj syrj)
- Ritter 1993 Studien 29, 191
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
|- | Koivulehto 1999 PP: 215–16 | + || || || | Tarkennus: ← kar | ns. o-lainoissa kuten ora, orpo, suoli, voi, vuori, vuosi, oras, osa, porsas ja sota kar *a/*ā → sgr o (/ō) silloinkin kun se < kie *e/*ē, koska lähtökielessä vokaali oli jossain määrin labiaalinen; samanlainen edustus on varhaisimmissa ba ja ge lainoissa