Etymologiadata:imsm:porsas
*porsas
Vastineet:
- Suomi: porsas
- Karjala: porsas
- Vepsä: porzaz
- Vatja: põrzaz
- Pohjoisviro: põrsas
- Eteläviro: põrs(a)s
- Liivi: pūoraz
mksm. *porsas < kksm. *porcas < vksm. *porćas (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
porsas (Agr; yl.) ’Ferkel’, hyväilymuotoja mm. pos(s)o, pos(s)u, pissu, potsi, johd. porsia; porsittaa ’saattaa porsimaan’, porsastella ’käyttäytyä siivottomasti; juopotella’, porsuus (paik. murt.) ’yhden sian porsaat, pahnue’
~ ink porsas ’porsas’ | ka porsas ’porsas (vars. run. ja sp.); myllyn karistin’, porsie ’porsia’, pottši ’porsas, (au) sika; ulpukan hedelmä (leikkiporsaana)’ | ly pottš(i), bottši ’sika; ulpukan kukka’, potšimpoig(e̮) ’porsas’, potšīńe ’pieni porsas; valkea lumme’ | ve porzaz ’porsas’, porzheińe ’possu’ | va pe̮rzaz ’porsas’ | vi põrsas ’id.; (murt. myös) käpy’, demin. põrsakene, põrsukene | li pūoraz, mon. porzəd, puorzəd ’porsas’
~ ink porsas ’porsas’ | ka porsas ’porsas (vars. run. ja sp.); myllyn karistin’, porsie ’porsia’, pottši ’porsas, (au) sika; ulpukan hedelmä (leikkiporsaana)’ | ly pottš(i), bottši ’sika; ulpukan kukka’, potšimpoig(e̮) ’porsas’, potšīńe ’pieni porsas; valkea lumme’ | ve porzaz ’porsas’, porzheińe ’possu’ | va pe̮rzaz ’porsas’ | vi põrsas ’id.; (murt. myös) käpy’, demin. põrsakene, põrsukene | li pūoraz, mon. porzəd, puorzəd ’porsas’
= mdE purtsos, M puʀ́ts ’porsas’ | votj parś, pariś ’sika’ | syrj porś id. (vogI pūrs, L pōrəs, P pūrəś, ostjI porəs, E purəš, P porəś, samJr pors id. < syrj; samJr poraś, poŕes id. < ostj)
< esiarj *porśos (ellei jo ieur *porḱos): kr pórkos, lat porcus, kurdi purs, saka pāsa (< *pārsa) ’sika’, liett pãršas ’salvettu karju’.
Lähdekirjallisuus:
- Fischer 1747 VocSib 123 (sm ~ md votj samJr parsi, ven)
- Ganander 1787 NFL 2 397 (sm ~ vi, ven)
- Sjögren 1821 GS 1 26 (~ ven lat saks)
- Sjögren 1828 GS 1 238 (sm ~ syrj)
- Grimm 1848 GeschD 37 (+ vog boros; ~ ieur)
- Castrén 1849 Ostj 94 (+ ostj, samJr pores)
- Lindström Suomi 1852 74 (~ md votj samJr)
- Ahlqvist 1856 WotGr 146 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 100 (+ ve)
- Ahlqvist 1866 Suomi 2:6 83 (+ li; ims < liett, votj syrj ostj muuta tietä < ieur)
- Anderson 1879 Studien 117, 119 (ims ja etäsukuk. samaa lähtöä)
- Thomsen 1890 BFB 206 (ims md < liett)
- Munkácsi 1895 NyK 25 385 (votj syrj ostj ~ ir; vi li md < liett)
- Setälä 1900 SUSA 17:4 31–32 (sgr < ieur)
- Karjalainen 1905 SUST 23 151 (ostj < syrj)
- Paasonen 1908–10 FUF 8 76 (esiarj)
- Toivonen 1916–20 SUSA 34:2 41 (luult. varh. k-arj muodosta)
- Jacobsohn 1922 AuU 136, 223
- Setälä 1929 SUSA 43 51
- Uotila 1933 SUST 65 2 (sm md; vog ostj sam (< syrj) < arj)
- Ruoppila 1947 Kotiel 2 4–6 (+ ka)
- FUV 1955 135
- Wessman 1956–57 FmS 17–18 113 (sm > nr murt. Sm)
- Joki 1959 JuhlakHakulinen 52
- SKES 1962 606 (+ ly)
- Joki 1973 SUST 151 303
- UEW 1988 736 (? votj syrj)
- Ritter 1993 Studien 29, 191
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1900 SUSA: 31–2 | x | = ers пурцуз 'porsas' ← ie (esiarm t. traakia-fryygia) *porsos / *poršos, vrt. kr πόρκος, lat porcus 'sika' | Lähtökielessä ei kie *o > [ar–bsl–ge] *a | |||
| Paasonen 1908 FUF: 76 | x | Tarkennus: = ers, udm парсь, ko порсь 'sika' ← esiar, vrt. lat, lt par̃šas 'salvettu karju' | Lähtökielessä kie *ḱ > ar *ś, muttei vielä kie *o > ar *a | |||
| Setälä 1908 FUF: 79–80 | x | - | Puolesta (vasta-argumentein: = pe ← (esi)ar) | Lähtömuodon vastine puuttuu ar kielistä | ||
| Jacobsohn 1922: 168 | - | Vastaan | Esiba alkuperä edellyttäisi md -ś-edustusta | |||
| Benveniste 1949 BSLP: 87–90 | + | x | Puolesta (vaihtoehtoisena) | Ksgr kielestä puuttui jälkitavun o (Ravila), joten ar *o → ksgr *a. Kurdin purs 'sika' on todentamaton, mutta khotaninsakassa on vastine pā̮sa < *parsa 'sika' | ||
| Joki 1959 SKST: 52 | + | Tarkennus: ← kie | Substituutio on voinut olla kie *ḱ → sgr *ć (> *ś) | |||
| SKES 1962: s.v. porsas | + | Tarkennus: = md pe < ksgr *porśas ~ *porćas ← esiar *porśos t. kie *porḱos > sakaKh, kurdi | ||||
| Koivulehto 1983 SUST: 139–41 | x | + | Tarkennus: ← yhtä hyvin esiba t. esige kuin esiar | Ba ja ge kielet polveutuvat äänteellisesti samasta kielimuodosta kuin ar kieletkin. Ur levikki läntinen | ||
| Rédei 1983 SUST: 226–7 | x | + | Tarkennus: = ?pe (ellei ← mir/kir) < *porśas ~ *porćas ← vkar/esiar *porśos > av pərəsō | Pe asuissa ei edustu ie -os | ||
| Koivulehto 1988 kok: 289 | + | + | Puolesta (← kie / esiar) | Substituutio ie *ḱ → ur *ć myös sanassa kasa | ||
| Viitso 1992 symp: 194 | x | Tarkennus: ← esiba | Esiba (*ḱ >) *ć (> lt š, lv s) → esiksm *ć > ksm *s; ksm *-s : -h-nominit järjestään balttilais- tai germaanisperäisiä | |||
| Häkkinen & Lempiäinen 1996 FUF: 119 | - | Vastaan | Ei vastineita ugr kielissä | |||
| Hahmo 1997 symp: 96 | + | + | Puolesta | Ie lainoista As-päätteisiä ovat eväs, porsas, puhdas ja talas | ||
| Koivulehto 1999 SUST: 12 | + | + | Tarkennus: < [ksm–pe] *porćas ← kie | Substituutio kie *ḱ → ur *ć (ja kie *o:n t. laryngaalin edustus) on ur levikiltänsä läntisissä sanoissa kasa ja porsas sekä saaP čuonji 'hanhi' ja čuorpmas 'rae', jotka on saatu Itämeren alueella viimeistään 3000 eKr. | ||
| Häkkinen 1999 BKFNF: 171 | + | + | Puolesta (← kie) | Myös sika = md, muttei ugr sam | ||
| Koivulehto 2000 JIEStM: 25, 29–30 | x | Tarkennus: (? = md t. md ← ksm) < *porćas ← kie *porḱos > kge *farχaz (> mysa farh 'sika', meng fearh 'porsas' (> eng farrow 'pahnue'), lt; ≠ pe | Kie *o → sgr *o levikiltään läntisissä lainoissa lansi (< *lonta / *lomta), pohtaa, porsas, saa[P] gutna 'tuhka' (< *kone) ja čuorpmas 'rae'; kie *ḱ:n md edustusta ei voi palauttaa sgr kantakieleen, eikä edustusta -c- t. päätettä -os < -as ir lainaan; ims sanan pe vastineelta odottaisi asua udm ko **purś | |||
| Napolskih 2002 symp: 269 | + | Puolesta (← esiba) | Myös uuhi ← esiba; lampaiden ja sikojen kasvatus oli esibalttilaisen Fatjanovon–Balanovon "kulttuurin" tärkein elinkeino | |||
| NES 2004: s.v. porsas | + | Tarkennus: = ers pe ← esiar *porśos t. kie *porḱos > kr, sakaKh, kurdi | ||||
| Koivulehto 2006 FS Carpelan: 160 | + | Puolesta (← ieLu) | Luoteisindoeurooppalaisten lainasanain joukossa keskeistä maataviljelevän kulttuurin sanastoa ovat kaski, kesä, kalja, kyrsä, lehti (karjanrehuna!), pohtaa, porsas, tahdas ja *śora 'hirssi', ehkä myös jyvä, vehnä ja sika | |||
| Hyllested 2014: 83–5 | x | + | x | Puolesta (← bsl ← turk; md pe ← turk) | Itaalis-kelttiläis-germaanis–baltoslaavilainen sanue [tarkemmin tästä ja sen yhteydestä 'mäyrä'-sanoihin] voi olla turkkilaista lähtöä | |
| Napolskih 2015 LU: 172–3 | + | + | Tarkennus: ← vkba [kbsl] *porśas > lt, mpr parstian 'porsas'; pe < kpe *parś ← irI *parsa | Eräissä balttilaisissakin lainoissa *a → ims o [; pe ensi tavun vokaalin ja ś:n edustuksesta]. Laina 2. vuosituhannen eKr. alkupuolen nuorakeraamisesta kulttuurista sopisi historiallisesti | ||
| Holopainen 2019: 190–3 | x | x | + | Puolesta (vaihtoehtoisena = ?md < *porćas ~ *porśas ← esiar *porćos / kar *parćas (> av, saka) / kbsl; pe ⇐ varh. ir) | Useimmat kie *ḱ:n ur sibilanttiedustukset selittyvät lainoiksi satem-kielistä; md affrikaatta ei selity ksm lainaoletuksella, mutta voi olla esimd *ć:n sporadista säilymää ja sen vaihtelu voi johtua affektista; ims sanan udm vastineelta odottaisi asua **purś, mutta sen a voi johtua r:n vaikutuksesta; pe ś ei voi palautua myöhäiseen ir lainaan; md affrikaatta ja pe ś eivät voi olla ← kturk *s t. tšuv š. Useimmat luoteisindoeurooppalaisperäisinä pidetyt sanat ovat osoittautuneet ar t. bsl lainoiksi. Eräillä kbsl lainoilla on laaja urL levikki | |
| Holopainen 2021 SUSA: 215–16 | x | x | Puolesta (vaihtoehtoisena < *porćas ← kie *porḱos / kbsl *parśas / *porśos / esiar *porćos / kar *parćas; md, pe ⇐ jokin ie kieli, tuskin kbsl) | Md ja pe kielistä ei esimerkkejä kbsl lainoista |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ojansuu 1907 tsk: 279 | + | Alkuperäväite: = md ← ar | ||||
| Setälä 1908 FUF: 79–80 | x | - | Alkuperäväite: = udm парсь, ko порсь 'sika' ← kar / esiar | Lähtökielessä kie *ḱ > ar *ś, muttei vielä kie *o > ar *a. Lähtömuodon vastine puuttuu ar kielistä | ||
| Lõo 1911 EKi: 87–8 | + | = md 'porsas', pe mns ha ← ar | Lähtömuoto = lt par̃šas 'salvettu karju', mysa farh 'sika', meng fearh 'porsas' | |||
| Jacobsohn 1922: 53, 135–9, 163–4, 206, 223 | + | x | x | + | = ers пурцуз, mkš purχc 'porsas' (< *purs(os) ei ← ksm) ← vkir *porśas ~ *porśa → pe | Lähtökielessä joko kie *o oli säilynyt erillänsä t. kie *a, *e, *o > *o (> ar a); kehityksen kie *ḱ > kar *ś mahd. affrikaattavälivaiheesta ei ar lainoissa ole jälkiä; md murteitten (puṙχc(ez) jne.) -rc- aina < -rs-, joten affrikaatta ei palaudu lähtömuotoon; md -s- selittyisi [m]ksm lainana, mutta mordvasta ei tunneta sellaisia; pe asussa ei edustu ie -s. Lainautunut karjatalouden yhteydessä villisikaa merkinneen sika-sanan rinnalle Kaakkois-Euroopan skyyteiltä, jotka ovat voineet kasvattaa sikoja, vaikka historiankirjoitus ei sitä tunne; Keski-Aasiassa sikoja ei kasvateta. Lähtömuoto = lat porcus, kiir orc 'sika', mysa, meng, lt, ven порося 'porsas' |
| Kalima 1936 FS Hirt: 202–3, 207 | + | Puolesta | Ksgr kielestä puuttui jälkitavun o (Ravila), joten ar *o → ksgr *a | |||
| Benveniste 1949 BSLP: 87–90 | + | x | Puolesta (vaihtoehtoisena) | Kurdin purs 'sika' on todentamaton, mutta khotaninsakassa on vastine pā̮sa < *parsa 'sika' | ||
| KESK 1970: s.v. порсь | + | + | Tarkennus: = md pe (< kpe *po̮rś) < ksgr *porćas ~ *porśas ← ar > kurdi | Kpe *o̮ > udm u *r:n edellä ennen muutosta *o̮ > a. Lähtömuoto = kr πόρκος 'sika', lat | ||
| Rédei 1983 SUST: 226–7 | x | + | Tarkennus: = ?pe (ellei ← mir/kir) < *porśas ~ *porćas ← vkar/esiar *porśos > av pərəsō | Pe asuissa ei edustu ie -os | ||
| Gamkrelidze & Ivanov 1984: 921 | + | + | Tarkennus: = md pe < ksm–pe t. ksgr *porśas ~ *porćas ← vir > sakaKh kurdi | Vir *a → kur *o aina *r:n edellä. Lähtömuoto = lt, kiir | ||
| Rédei 1986: 56 | x | + | Tarkennus: = ?pe (ellei ← mir/kir) < *porśas ~ *porćas ← vkar *porśos > av pərəsō | |||
| Viitso 1992 symp: 194 | x | Tarkennus: ← esiba | Esiba (*ḱ >) *ć (> lt š, lv s) → esiksm *ć > ksm *s; ksm *-s : -h-nominit järjestään balttilais- tai germaanisperäisiä | |||
| Viitso 1996 FS Sivers: 316 | x | Vastaan | Sanoille marras, oras, porsas ja taivas esitetyt ar lainaselitykset epävarmoja | |||
| Salo 1997: 38, 63 | + | x | Puolesta | Arjalaisperäistä karjanhoitosanastoa ovat porsas, talas, varsa ja vasa. Laaja sgr levikki ei tue sanan alkuperää Ruotsin keskineoliittisen sianhoidon piirissä [ks. tarkemmin] | ||
| Koivulehto 1999 BKFNF: 215–16 | + | Tarkennus: ← kar | Ns. o-lainoissa kuten ora, orpo, suoli, voi, vuori, vuosi, oras, osa, porsas ja sota kar *a/*ā → sgr o (/ō) silloinkin kun se < kie *e/*ē, koska lähtökielessä vokaali oli jossain määrin labiaalinen; samanlainen edustus on varhaisimmissa ba ja ge lainoissa | |||
| Koivulehto 2000 JIEStM: 25, 29–30 | - | - | Vastaan | Kar lainoissa ei as-päätteisiä, ir lainassa ei edustuisi *-ć-; ie vastineella merkitys 'porsas' vain germaanissa | ||
| Katz 2003: 205–6 | - | + | Tarkennus: = kmd *purśəs < ksm–pe *pɔ̄́rśas ← vkar *pɔrśɔs- > av parǝsa- > sakaKh pā̮sa; ≠ mkš pe < ksm–pe *pɔ̄́rśa ← ar | Mkš pe asuissa ei edustu ie -s. Lähtömuoto < kie *porḱo- | ||
| Mallory & Adams 2006: 82, 139 | x | + | Puolesta | Lähtömuoto = lat, kiir, meng, lt, ven, av < kie *porḱos 'porsas' ⇐ *perḱ- 'tonkia maata' | ||
| Vainik 2014 ESUKA: 151 | + | Puolesta | Myös arjalaislainat syntyä, terve, paksu, paras, udar, terne ja voi omaksuttiin karjanhoidon kontekstissa | |||
| Napolskih 2015 LU: 171–2 | - | - | - | Vastaan | Ims o:n vastineena udm a epäsäännöllinen ja ko o epätavallinen; -as ei edustu kaikissa oletetuissa vastineissa. Oletuiden vastineiden merkitykset eroavat. Esiarjalaiset tuskin harjoittivat aron karjataloudelle epätyypillistä siankasvatusta ennen 3. vuosituhannen puolessavälissä eKr. tapahtunutta kie *o > ar *a-muutosta; av parǝsa- on kiistanalaisesti todennettu [ks. viitteitä], joten ar vastineista varma on vain sakaKh pā̮sa | |
| Holopainen 2019: 190–3 | x | + | Puolesta (vaihtoehtoisena = ?md < *porćas ~ *porśas ← esiar *porćos / kar *parćas (> av, saka) / kbsl; pe ⇐ varh. ir) | Kar *a etenkin labiaaliympäristössä (Lušnikova 1990) ja *r:n edellä usein → ur *o; useimmat kie *ḱ:n ur sibilanttiedustukset selittyvät lainoiksi satem-kielistä; ir lainalta odottaisi ur *č:n eikä *ć:n edustusta; md affrikaatta voi olla esimd *ć:n sporadista säilymää ja sen vaihtelu voi johtua affektista; ims sanan udm vastineelta odottaisi asua **purś, mutta sen a voi johtua r:n vaikutuksesta; pe ś ei voi palautua myöhäiseen ir lainaan. Useimmat luoteisindoeurooppalaisperäisinä pidetyt sanat ovat osoittautuneet ar t. bsl lainoiksi |
Hylätty etymologia: Balttilaisperäinen ← lt par̃šas, vrt. Jacobsohn 1922: 138, Junttila 2015: 158, 164.
* Tällä sivulla (kanta)baltoslaavilainen alkuperä on toistaiseksi luokassa Indoeurooppalaisperäinen eikä luokassa Balttilaisperäinen. Tätä luokitusta voidaan vielä muuttaa.