Etymologiadata:imsm:jüvä
*jüvä
Vastineet:
mksm. *jüvä < kksm. *jewä < vksm. *jewä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
jyvä (Agr; yl.) ’viljakasvin siemen / Korn, Getreide’, jyväs ’laari’, jyväsin ’pyssyn tähtäin’, jyvätä ’pohtaa jyviä’
~ ink jüvä ’jyvä’ | ka jyvä | ly d́üvä, d́üve̮ | ve jüvä | va jüvä, ivä id. | vi iva, murt. (j)üvä ’jyvä; ydin’ (lpIn jiyve ’jyvä’ < sm)
~ ink jüvä ’jyvä’ | ka jyvä | ly d́üvä, d́üve̮ | ve jüvä | va jüvä, ivä id. | vi iva, murt. (j)üvä ’jyvä; ydin’ (lpIn jiyve ’jyvä’ < sm)
= mdM juv ’akanat’, E juvodoms ’pohtaa, viskata (viljaa)’ | votj ju, jü ’(puitu) vilja’ | syrj ji̮-, ji-, i-: ji̮ki, jiki, iki ’vihne, akana’ (sm-perm *jüvä < *jevä, *jeva)
< ieur *jeva-, *jevo-, vrt. m-int yáva ’vilja, ohra’, dard yā, yō, yåw ’ohra’, av yava- ’vilja’, oss jæw ’hirssi’ = liett jãvas ’viljalaji’, javaĩ ’vilja’ jne. (samJr Jn T jā ’jauho, -keitto’ luult. < ir taholta).
Lähdekirjallisuus:
- Thunmann 1772 Untersuch 89 (sm ~ liett)
- Ganander 1786 NFL 1 296 (+ vi)
- Lindström Suomi 1852 29 (+ votj; ~ m-int ym.)
- Ahlqvist 1856 WotGr 125 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 87 (+ ve)
- Thomsen 1890 BFB 175 (+ ka)
- Paasonen 1896 KielLis 12 (+ md)
- *Jacobsohn 1922 AuU 118
- Toivonen 1928 SUST 58 229–30 (~ sam)
- Uotila 1933 SUST 65 252 (+ syrj)
- SKES 1955 129 (+ ly)
- FUV 1955 130
- *Joki 1973 SUST 151 265 (passim)
- LpIn 1 1986 220
- UEW 1988 633–34
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Paasonen 1896 KielLis: 12 | = md juv ’akanat’ | |||||
| Paasonen 1936 SUST: 252 | = ko jiki jne. ’vihne, akana’ [ks. tarkemmin] | |||||
| Holopainen 2019: 103–105 | - | Vastaan | Itämerensuomen sana on baltoslaavilainen lainasana, mordvan ja permin oletetut vastineet arjalaislainoja [Petri Kallio: käsikirjoitus]. Mordvan ja permin sanat ovat rinnakkaisia arjalaislainoja (äännesuhteet eivät vastaa toisiaan). |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Jacobsohn 1922: 118 | ← ar [ks. tarkemmin!] | |||||
| Holopainen 2019: 103–105 | - | Vastaan (puoltoargumentein) | Baltoslaavilainen laina-alkuperä [Petri Kallio: käsikirjoitus] on todennäköisempi kuin erittäin varhainen lainautuminen esiarjalaisesta kielimuodosta (*yewo- > ar *yawa-). Mordvan ja Permin sanat ovat rinnakkaisia arjalaislainoja. |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1985 FS Kylstra: 85–91 | ← kie t esibalt *yewo- | |||||
| Holopainen 2019: 103–105 | Puolesta (vaihtoehtoisena) | Baltoslaavilainen laina-alkuperä [Petri Kallio: käsikirjoitus] on todennäköisempi kuin erittäin varhainen lainautuminen esiarjalaisesta kielimuodosta (*yewo- > ar *yawa-). |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1985 FS Kylstra: 85–91 | ← kie t esibalt *yewo- | |||||
| Linde 2007: 44–45 | + | Puolesta | Vokaalin *e takia kantaindoeurooppalainen etymologia on parempi kuin balttilainen (jossa odottaisi *a:ta). Suomalais-permiläiset sanat ovat säännöllisiä vastineita, ja ajoituksen puolesta kantaindoeurooppalainen laina suomalais-permiläiseen kantakieleen on hyväksyttävissä. |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Aikio 2015 (StUE 4) huomauttaa viron asun ja vatjan varianttimuodon ivä viittaavan kantasuomessa vielä olleen asun *(j)ivä, ainakin varianttina.
Vatjan ivä VaKS:n mukaan on muuten oikeastaan laajalevikkisempi (keski- ja itävatjassa) kuin jüvä (vain ala-Laukaan seudulla). Periaatteessa siis edellinen voisi olla vatjan ainoa perintöasu ja jälkimmäinen pikemmin inkerois- tai suomalaislainaa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 2. kesäkuuta 2021 kello 02.40 (EEST)