Etymologiadata:imsm:jüvä
*jüvä
Vastineet:
mksm. *jüvä < kksm. *jiwä < vksm. *jewä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
jyvä (Agr; yl.) ’viljakasvin siemen / Korn, Getreide’, jyväs ’laari’, jyväsin ’pyssyn tähtäin’, jyvätä ’pohtaa jyviä’
~ ink jüvä ’jyvä’ | ka jyvä | ly d́üvä, d́üve̮ | ve jüvä | va jüvä, ivä id. | vi iva, murt. (j)üvä ’jyvä; ydin’ (lpIn jiyve ’jyvä’ < sm)
~ ink jüvä ’jyvä’ | ka jyvä | ly d́üvä, d́üve̮ | ve jüvä | va jüvä, ivä id. | vi iva, murt. (j)üvä ’jyvä; ydin’ (lpIn jiyve ’jyvä’ < sm)
= mdM juv ’akanat’, E juvodoms ’pohtaa, viskata (viljaa)’ | votj ju, jü ’(puitu) vilja’ | syrj ji̮-, ji-, i-: ji̮ki, jiki, iki ’vihne, akana’ (sm-perm *jüvä < *jevä, *jeva)
< ieur *jeva-, *jevo-, vrt. m-int yáva ’vilja, ohra’, dard yā, yō, yåw ’ohra’, av yava- ’vilja’, oss jæw ’hirssi’ = liett jãvas ’viljalaji’, javaĩ ’vilja’ jne. (samJr Jn T jā ’jauho, -keitto’ luult. < ir taholta).
Lähdekirjallisuus:
- Thunmann 1772 Untersuch 89 (sm ~ liett)
- Ganander 1786 NFL 1 296 (+ vi)
- Lindström Suomi 1852 29 (+ votj; ~ m-int ym.)
- Ahlqvist 1856 WotGr 125 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 87 (+ ve)
- Thomsen 1890 BFB 175 (+ ka)
- Paasonen 1896 KielLis 12 (+ md)
- *Jacobsohn 1922 AuU 118
- Toivonen 1928 SUST 58 229–30 (~ sam)
- Uotila 1933 SUST 65 252 (+ syrj)
- SKES 1955 129 (+ ly)
- FUV 1955 130
- *Joki 1973 SUST 151 265 (passim)
- LpIn 1 1986 220
- UEW 1988 633–34
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Paasonen 1896: 12–13 | = mkš juv 'akana', udm ю 'vilja, elo, kylvö(s), laiho; jyvä(t)' ← ar, vrt. mia yáva- 'vilja; jyvä; ohra' | |||||
| Jacobsohn 1922: 118 | + | Tarkennus: = mkš udm ← ar *jov- | ksm *-ü- kehittynyt aiemmasta takavokaalista, jota mkš ja udm vastineet edellyttävät | |||
| Rédei 1986: 50–1 | + | Tarkennus: = ers юводемс 'pohtaa', mkš < ims–vo *jüwä = udm, ko йи[ки] 'akana' < ims–pe *jewä ← kar *yewa- t. vkir *yeva- > (mia,) av yava- 'vilja', pers ǰav ~ ǰō 'ohra', ossIr jæw 'hirssi'; nen jā, en d́a- ngan d́aa 'jauho, jauhopuuro' < ksam *jäə ← ir | lähtömuoto ~ lt jãvas 'viljalajike' | |||
| Koivulehto 1999 PP: 223 | + | Tarkennus: ? ← vkir *yevo- > av | *ew > *üv, kuten vkir lainassa syttyä | |||
| Koivulehto 2000 NphM: 236 | + | Puolesta (← vkar t. vkir) | vrt. assimilaatiota *jew- → *ju- sanassa juhla | |||
| Katz 2003: 212–3 | + | Tarkennus: = udm ko nen < kur *jə̑wə̑́ ~ mkš udm nen en ngan < kur *jē̮wə̑ ← vkar < kie akk. *(H)yéwom > mia, av [ks. tarkemmin] | lähtömuoto akkusatiivi sanasta < kie *(H)yáwo- | |||
| IMSK 2010: 80 | + | x | Tarkennus: = mkš udm, nen jā 'jauho, jauhopuuro' ← ar > mia av, vrt. lt | etäsukukielten edellyttämää takavokaalisuutta eivät vastusta ie kieltenkään muodot, joten ksm *-ü- < *-u- (myöhemmin osassa itämerensuomea jü- > i-); lähtömuoto ⇐ kie *(H)yew- > heet ewa- 'ohra' | ||
| Blažek 2016 kok: 55 | x | Tarkennus: = mkš udm ko (→ nen) < ims–pe *jüwä ← ar > mia av ym. ar (lukuisia vastineita) | lähtömuoto < kie *yéwh1-o- > heet, kr ζειαί 'yksijyvävehnä', miir éorna 'ohra', lt, misl овiнъ 'riihi' ⇐ kie *yewh1- 'kypsyä' [ks. tarkemmin] | |||
| Holopainen 2019: 103–5 | x | + | Vastaan (puoltoargumentein) | kar *yawa- lähtömuotona sopii md sanoille, muttei selitä esiksm *-e-edustusta, jonka vastineiksi taas pe muodot eivät sovi; lainassa edustuu merkityskehitys kie 'rehu' > ar ja bsl 'vilja' |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1900 SUSA: 32 | x | Alkuperäväite: < *jeva ← ie (arm t. traakia-fryygia) | ||||
| Paasonen 1916–20 SUSA: 4–5 | x | + | = md [mkš] juv 'akana', udm ю 'vilja, elo, kylvö(s), laiho; jyvä(t)' ← kie (t. ar) *e-vokaalinen muoto, josta > mia yáva- 'vilja, jyvä; ohra', lt jãvas 'viljalajike'; ≠ ha jem 'siemenet' | |||
| Toivonen 1928 SUST: 229–30 | x | + | - | Tarkennus: = md [mkš], udm < ksgr (→ nen jā, en d́a- ngan d́aa 'jauho, jauhopuuro') ← kie (t. ar) *jevo- > mia, av yava- 'vilja', lt | ||
| Joki 1973 SUSA: 265 | x | + | + | Tarkennus: = ers юводемс 'pohtaa', mkš, udm, ko йи[ки] 'akana' < ksm-pe/sgr *jüwä < *jewa ~ *jewä ← kie t. ir, vrt. mia, av ym. ar, kr, lt, heet; sam ← ir | ||
| Koivulehto 1983 SUSA: 183, 187 | + | + | Tarkennus: = pe < ksm-pe *jüwä < *jewä ← esiba *yewo- > lt, vrt. mia | ba *ev > av takavokaalin edellä (Stang 1966) | ||
| Helimski 1995 kok: 18 | Tarkennus: (Koivulehto 1983 SUST [sic!]) ← esiar | |||||
| Häkkinen & Lempiäinen 1996: 154–7 | x | x | x | x | Tarkennus: ksm ← esiba; md [sic! "ers" <> "mkš"] ja pe erikseen ← ie (sam joko ← sgr t. ← ar) | md ja udm vokaalit epäodotuksenmukaisia; vokalismia ei helposti voi selittää myöhäisistä ie muodoista; jälkitavun vokaali sovittunut vokaalisointuun; ims–md–pe merkitykset läheisiä mutta eivät vastaa toisiansa; kulttuurisanat voivat levitä rinnakkaisia reittejä pitkin nopeasti isolle alueelle [ks. paralleeli]; vastineen puuttuminen marista (ja saamesta) viittaa ims, md ja pe sanojen erilliseen alkuperään yhtä hyvin kuin ha ja sam sanojenkin; pe kielissä ei ba lainoja; lähtömuodon vanhin ie merkitys luultavammin 'vilja' kuin 'ohra' [ks. perustelua] |
| Koivulehto 2006 FS Carpelan: 160 | - | Tarkennus: ← ieLu; md pe rinnakkaislainoja | ||||
| Linde 2007: 44–5 | + | + | Puolesta (ims–pe ← kie) | ims–pe kantakieli ajoitetaan välille 3000–2000 eKr., ie kantakielen hajoaminen välille 3000–2500 eKr. | ||
| EES 2012: s.v. iva | Tarkennus: = ers юв 'vihne; hahtuva, höytyvä'; mkš, pe, ?nen ?en ?ngan ← kie *jeva | |||||
| Hyllested 2014: 18 | + | Puolesta | paralleelina vokaalinkehitykseen kie *pekw- → ksgr *püšä- [ks. tarkemmin] | |||
| Aikio 2015 LU: 9 | + | Tarkennus: ksm *jivä (> *ivä > va ivä, vi iva) ~ *jüvä < *jewä ← kie *yewo- | sama äännekehitys *je- > *ji- > *i- sanoissa ihme ja ilma, alun perin sama ims vokaalivaihtelu sanassa *tivä > *civä (> sm syvä) ~ *tüvä (> li tõvā) | |||
| Holopainen 2019: 103–5 | x | + | Tarkennus: ← bsl; md, pe erikseen ← ar t. bsl | *-o → *-ä sopii esiar lainaoletukseen, ja ksm *jüwä ← kie *yewo- käy äänteellisesti; (Kallio käsik.) kehitys kie *ew > kbsl *ow myöhempi kuin kie *e > kar *a [e säilynyt bsl taholla pitempään, joten vksm *jewä todnäk ← bsl]; lainassa edustuu merkityskehitys kie 'rehu' > ar ja bsl 'vilja'; lähtömuoto < kie *yewo- > heet, tokB yap 'ohra' |
Hylätyt etymologiat: ← ba, vrt. Linde 2007: 44–5
* Tällä sivulla (kanta)baltoslaavilainen alkuperä on toistaiseksi luokassa Indoeurooppalaisperäinen eikä luokassa Balttilaisperäinen. Tätä luokitusta voidaan vielä muuttaa.
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Aikio 2015 (StUE 4) huomauttaa viron asun ja vatjan varianttimuodon ivä viittaavan kantasuomessa vielä olleen asun *(j)ivä, ainakin varianttina.
Vatjan ivä VaKS:n mukaan on muuten oikeastaan laajalevikkisempi (keski- ja itävatjassa) kuin jüvä (vain ala-Laukaan seudulla). Periaatteessa siis edellinen voisi olla vatjan ainoa perintöasu ja jälkimmäinen pikemmin inkerois- tai suomalaislainaa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 2. kesäkuuta 2021 kello 02.40 (EEST)