Etymologiadata:imsm:ilma

Sanatista

*ilma

Vastineet:

mksm. *ilma < kksm. *ilma < vksm. *ïlma (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

ilma (Agr; yl.) ’ilma-aine; sää, rajuilma, myrsky; maailma, maanpiiri; ilmansuunta / Luft; (Un)wetter, Sturm; Welt; Himmelsrichtung’, ilman kansi, rantataivaan k., r.’, iäkseni, ilmakseni (kansanr.) ’elinajakseni, ainaiseksi’, tuoda ilmaan, ilmalle l. ilmoilletuoda esiin, ilmi’, ilman edestäilmaiseksi’, ilman tähdenaiheettomasti, tyhjänpäiten’ jne. (ks. myös ilmaantua, ilman, ilmainen, ilme)
~ ink ilma | ka ilmailma aineena; sää; näkyvä maanpiiri, avaruus, taivas; ulko, -ilma; maailma; (ilman)suunta’, ilmoih, ilmoillailmoille, päivän valoon’, ilmaine ikäkoko ikä, koko elämä’ | ly ilm, ilme̮ilma; sää; maailma’, ilmaińe, ilmoine̮maailman; ilmoinen’ | va ilmailma, sää’ | vi ilm (g. -a) ’sää, ilma; (vanh.) maailma’, ilmale tullatulla maailmaan, syntyä’, ei ilmasei koskaan’, ilm(a)likmaallinen’, ilmatusuunnattoman, tavattoman’ | li īlmamaailma; (aik. myös) ilma’, īlmasei koskaan’, īlmalimaallinen, maailmallinen’, īlma, ilməzsuunnaton’ (sm > lpLu il´mēilma, maailma, maa’, N ilˈbmemaailma; ilma’)
= lp âlˈbmetaivas; rajuilma; (murt. myös) maailma’ | votj in (inm-), (ińm-), imtaivas’ | syrj jen (jenm-) ’jumala’, jen-ežtaivas’ (iho; päällyste’) | vogL jeləm, iləm, P ēləmsää’ | ostjE itəmsää, ilma; maailma’, P jeᴧəm, iləmpilvinen (päivä); sää’.
Lähdekirjallisuus:
  • Porthan 1789 OS 4 142 (sm ~ lp)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 125 (+ va vi)
  • Hunfalvy 1864 Reg 22 (+ li vog)
  • Europaeus 1870 Suomi 2:8 77–78 (+ votj syrj)
  • MUSz 1873–81 785 (+ ostj)
  • *Wichmann 1914–22 FUF 15 40 (+ ka)
  • E. Itkonen Vir 1934 149 (sm > lpLu il´mē)
  • SKES 1955 104 (+ ly)
  • Häkkinen 1987 ES 62
  • UEW 1988 81–82

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:ilma/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:ilma

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:ilma