Etymologiawiki

Kohteesta Sanat
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja on vuoden 2018 alussa käynnistynyt Koneen Säätiön rahoittama kolmivuotinen hanke, joka kuvaa kantasuomesta periytyvän sanaston. Se kattaa noin 2 000 hakusanaa. Tulevina jatkohankkeina on etymologista verkkosanakirjaa mahdollistaa laajentaa ensin itämerensuomen uudempiin sanastokerrostumiin, myöhemmin ehkä muidenkin kielten sanastoon.

Aktiivisen tutkimuksen myötä alan perusteos, kolmiosainen Suomen sanojen alkuperä (SSA, 1992–2000) on selvästi vanhentunut ja sen lähdeaineistosta puuttuu tärkeitä teoksia. Myös Eesti etümoloogiasõnaraamat (EES, 2012) perustuu enimmiltä osin kauan sitten tehtyyn tutkimukseen. Pienemmistä itämerensuomalaisista kielistä ei ole etymologisia hakuteoksia.

Painetut etymologiset sanakirjat vanhentuvat vääjäämättä nopeasti. Niinpä tavoitteenamme on luoda avoin ja ilmainen verkkosanakirja joukkoistamalla mukaan kaikki alan tutkijat. Etymologinen verkkosanakirja mahdollistaa välittömän julkaisemisen, vertaisarvioinnin, kritiikin ja kansantajuistamisen. Verkkosanakirjasta tiede saa myös aseen niitä etymologian ”vaihtoehtoisia faktoja” vastaan, joita itseoppineet harrastajat levittävät sosiaalisen median sekä Suomisanakirjan ja muiden kaikille muokkaajille avointen verkon hakuteosten kautta.

Verkkosanakirjan rakenne on kolmitasoinen.

1. Hakusanojen etymologiat toimitetaan yleistajuisiksi, laajalle lukijakunnalle ymmärrettäviksi sana-artikkeleiksi.

2. Jokaisen sana-artikkelin alle syötetään sanan tarkat etymologiset tiedot tietokantamuodossa (koneellisen analysoinnin, haut ja yhdistelyn mahdollistavassa lyhytmuodossa) ja linkitetään ne elektronisessa muodossa saatavilla olevaan lähdekirjallisuuteen. Tämän osan käyttäjä näkee lyhenteinä ja linkkeinä, joitten takana ovat kaikki olennaiset lähdetiedot: etymologiset sanakirjat, hakusanojen muoto-, merkitys- ja levikkitietojen lähteenä toimivat vanhojen kirjakielten, murteitten ja lähisukukielten sanakirjat sekä ne monografiat ja artikkelit, joissa etymologista tietoa hakusanoista on alun perin julkaistu. Tiedot merkityksenkehityksistä linkitetään myös suuriin kansainvälisiin semantiikkatietokantoihin.

3. Wikisivujen kolmas osio esittelee hakusanan tutkimushistorian SSA:sta alkaen sekä toimii uuden tutkimuksen julkaisualustana. Osio on siis varattu tieteelliselle keskustelulle hakusanan etymologiasta. Keskusteluun voivat osallistua omalla nimellään kaikki etymologian tutkijat ja opiskelijat, jotka täyttävät toimituksen asettamat akateemiset ja tutkimuseettiset kriteerit. Tavoitteena on, että kaikki vakavasti otettavat alan tutkijat Suomessa ja Virossa osallistuvat keskusteluun eli julkaisevat etymologiawikissä. Julkaisemisesta kiinnostunut voi ehdottaa toimitukselle wikiin lisättäväksi uuden etymologian tai muita lisätietoja johonkin wikin hakusanaan, ja jos ehdotus on toimituksen mielestä asiallinen, se antaa ehdottajalle käyttäjätunnuksen. Tutkijat voivat myös ehdottaa toimitukselle uusia hakusanoja wikiin. Verkkosanakirjan toimituskunta osallistuu keskusteluun ja päivittää hakusana-artikkelit uutta tutkimusta kriittisesti punniten, muttei poista hakusanan alta keskustelua eriävine käsityksineen. Jokainen uusi etymologia jää ensimmäisen esittäjänsä nimiin. Tällainen tutkijaverkoston sisäisen, avoimen vertaisarvioinnin sisältävä käytäntö motivoi tutkijoita osallistumaan.

Etymologiawikin yleistajuisten artikkelien kielenä on suomi. Wikin Uusi tutkimus -alueella ei ole kielirajoituksia.

Etymologiawikin pohjana toimii dosentti Petri Kallion laatima Itämerensuomalainen yhteissanasto, joka valmistuessansa sisältää kaikki kantasuomesta (itämerensuomalaisten kielten yhteisestä kantakielestä) saakka periytyvinä pidettävät sanat.

Etymologisen verkkosanakirjan toimituskuntaan kuuluvat

  • FT Santeri Junttila, hankkeen johtaja
  • FT, dosentti Petri Kallio
  • FM Sampsa Holopainen
  • FM Juho Pystynen, verkkojulkaisuasiantuntija