Sanat:EVE/tutkimushistoriasivut

Jokaiselle EVEn käsittelemälle kantasuomen sanalle luodaan tutkimushistoriasivu osoitteeseen Etymologiadata:imsm:[rekonstruktio]/th. Sivun osoitteen alkuosa on myöhäiskantasuomen rekonstruktio (asteriskia * ei sisällytetä). Sivulla on sanan kaikkien varmojen itämerensuomen vastineitten tutkimushistoria. Itämerensuomalaisen kielen sanoille voidaan sen oheen luoda omia tutkimushistoriasivuja vain erityistapauksissa, joissa jonkin yksittäisen sanan kuuluvuus tietyn myöhäiskantasuomeen rekonstruoidun sanan yhteyteen on epäselvää: ne ovat tällöin osoitteessa Etymologiadata:[kielen lyhenne]:[sana]/th.

Sanan tutkimushistoriasivu kuvaa tiiviisti kaikki siitä SSA:sta (1992/1995/2000) lähtien ilmestyneessä painetussa tutkimuskirjallisuudessa mainitut etymologiat sekä niitten yhteydessä esitetyt, sanan alkuperän kannalta olennaiset taustatiedot ja argumentit. SSA on valittu lähtökohdaksi, koska sen sana-artikkeleissa on viimeisimmät painetut tiedot suomen sanojen etymologisesta tutkimushistoriasta. Tutkimushistoriasivun tiedot alkavat kuitenkin jo vuodesta ennen niihin liittyvän SSA:n osan ilmestymistä, sillä edellisenä vuonna ilmestynyt kirjallisuus ei pääsääntöisesti ehtinyt SSA:n toimituksen käsiteltäväksi. Tiedot alkavat siis vuodesta 1991 niillä kantasuomen sanoilla, joitten vastine suomessa alkaa kirjaimilla A–K, vuodesta 1994 niillä, joilla se alkaa kirjaimilla L–P, ja vuodesta 1999 niillä, joilla se alkaa kirjaimilla R–Ä. Tärkeänä poikkeuksena ovat sellaiset SSA:stä pois jääneet vanhemmat etymologiat, joita EVEn toimitus pitää uskottavina. Suomesta puuttuvien itämerensuomen sanojen tutkimushistoria kuvataan periaatteessa ensimmäisestä sanan saamasta etymologiasta lähtien.

Tutkimushistoriasivulle ei lisätä julkaisemattomia, esim. tämän wikin keskustelualueilla esitettyjä etymologioita.

Lista luoduista tutkimushistoriasivuista löytyy luokasta Tutkimushistoriasivut. Tutkimushistoriasivut sisällytetään automaattisesti vastaaviin tutkimussivuihin.

Tutkimushistoriasivun rakenne

Kukin sivun käsittelemän sanan saama etymologia esitetään sivulla omana taulukkonaan oman otsikon alla. Otsikko on muotoa "alkuperäväite, mahdollinen järjestysnumero". Etymologiat ovat tutkimushistoriasivulla aikajärjestyksessä ensijulkaisun mukaan.

Alkuperä

Kantasuomen sanoille ovat käytössä seuraavat alkuperäväitteitten nimet:

slaavilaisperäinen
germaanisperäinen
balttilaisperäinen
arjalaisperäinen
indoeurooppalaisperäinen
tuntematonta substraattia
johdos
onomatopoieettinen
länsiuralilainen
uralilainen
tuntematon

Käsitettä "omaperäinen" ei käytetä, vaan sen asemesta kirjoitetaan "tuntematon". Jos sanalle on esitetty vastineita itämerensuomen ulkopuolelta, alkuperäväitteenä on kuitenkin joko "länsiuralilainen" tai "uralilainen". Edellistä käytetään, kun kaikki esitetyt vastineet ovat saamelais- ja/tai mordvalaiskielistä, jälkimmäistä muissa tapauksissa.

Kantasuomea myöhempinä pidetyille itämerensuomalaisten kielten sanoille esitetyistä alkuperäväitteistä on käytettävä muita nimiä, kuten "ruotsalaisperäinen", "tanskalaisperäinen", "alasaksilaisperäinen", "saksalaisperäinen" ja "lättiläisperäinen". Kun EVEn kantasuomenkielisen hakusanan edustukselle jossakin itämerensuomalaisessa kielessä on esitetty tällaista etymologiaa, sitä ei esitetä itse hakusanan tutkimushistoriasivulla, vaan mainitun itämerensuomalaisen kielen sanan yhteydessä.

Hylättyinä etymologioina mainitaan sivun alalaidassa taulukoitten alla selitykset, joita SSA:n jälkeen ilmestyneessä tutkimuskirjallisuudessa kukaan ei ole kannattanut, mutta jotka joku on siinä maininnut hylättävinä. Molempien ehtojen on täytyttävä. "Unohdettuja", ts. maininnatta hylättyjä etymologioita ei esitellä hylättyjen etymologioitten yhteydessä: ne saavat ylle oman taulukkonsa, jos ne on esitetty SSA:n jälkeen ilmestyneessä tutkimuskirjallisuudessa, mutta sitä vanhemmat jäävät kokonaan ilman mainintaa. Etymologian yhteydessä viitataan (merkinnällä "ks.") lähteeseen tai lähteisiin, joissa etymologia on ensinnä hylätty riittävin argumentein, argumenttien puutteessa ensimmäiseen lähteeseen, jossa etymologia on hylätty.

Väitteen ominaisuudet

Etymologiataulukoitten sarakkeina ovat:

etymologian esittäjä
julkaisuvuosi
julkaisulle sovittu lyhenne
- Monografioista ei käytetä lyhennettä, jollei sama kirjoittaja ole samana vuonna julkaissut niitä useampia.
sivunnumero
- Sanakirjoista ei mainita sivunnumeroa, vaan s.v. (sub verbum) ja hakusana.
muotoargumenttien tyyppi (- vastaan, + puolesta, x molempia, tyhjä ei mitään)
merkitysargumenttien tyyppi (- vastaan, + puolesta, x molempia, tyhjä ei mitään)
eksistenssiargumenttien tyyppi (- vastaan, + puolesta, x molempia, tyhjä ei mitään)
levikkiargumenttien tyyppi (- vastaan, + puolesta, x molempia, tyhjä ei mitään)
alkuperämainintatyyppi (etymologia, tarkennus, lisätieto, puolesta, vastaan, puolesta vasta-argumentein, vastaan puoltoargumentein)
- Ensimmäiselle riville ei kirjoiteta sanaa "etymologia", vaan esitetään itse etymologia (alkuperäväite ja rinnastukset).
- Tarkennusriville kirjoitetaan sekä "Tarkennus:" että tarkennuksen sisältö.
- Lisätieto ei muuta itse etymologiaa, mutta muuttaa sen ehtoja, esimerkiksi valaisee ehdotetun lainaoriginaalin alkuperää.
argumentit etymologian puolesta, sitä vastaan tai sen tarkennukseksi

Ensimmäisellä rivillä mainitaan aina etymologian ensimmäinen julkaisu painetussa kirjallisuudessa, vaikka se olisi ilmestynyt ennen SSA:ää. (Ensimmäinen julkaisu on ensimmäisenä painettu maininta, eli esimerkiksi tätä ennen kirjoitettuja mutta myöhemmin painettuja käsikirjoituksia ei oteta edelle.) Jos etymologiasta on SSA:n jälkeisessä kirjallisuudessa mainittu esittämisen jälkeen olennaisesti (esimerkiksi rinnastuksen tai rekonstruktion osalta) tarkennettu muoto, mainitaan tarkennus omalla rivillänsä (oli se ilmestynyt ennen SSA:ää tai sen jälkeen). Samoin menetellään jokaisen vasta- ja puoltoargumentin kanssa: mukaan otetaan SSA:n jälkeisessä keskustelussa mainitut argumentit, mutta ne merkitään aina ensimmäiseen julkaisuunsa sen ilmestymisajankohdasta riippumatta.

Vanhan etymologian tarkennuksen ja uuden etymologian ero on, että uusi etymologia yhdistää lainana tai johdoksena pidetyn sanan (lähtökielen) eri sanueeseen kuin vanha, taikka lainan samaan sanueeseen, mutta eri lainanantajakielikunnan haaraan kuin vanha (esim. skandinaavisena lainana esitetyn sanan arvioiminen kantagermaaniseksi lainaksi ei ole uusi etymologia, mutta uudelleenarvioiminen länsigermaaniseksi lainaksi on, koska tällöin siirrytään kielipuussa paitsi pysty- myös vaakasuunnassa).

Uralilaisen etymologian tarkennuksiksi eli uusiksi riveiksi otetaan taulukkoon SSA:n ilmestymistä edeltäneeltä ajalta SSA:n jälkeen kannatettujen uusien vastineitten ensimaininnat jokaisesta kielihaarasta (saa, md, ma, pe, unk, mns, hnt, sam). Jos samasta kielihaarasta on jo esitetty edelleen hyväksyttävä vastine, ei ensimainintaa tarvitse lisätä taulukkoon (nämä luettelee jo SSA kattavasti).

Muotoiluohjeita

Huomioitavia merkintöjä:

Tarkat vastineet esitetään yhtäläisyysmerkillä =, epätarkat vastineet aaltoviivalla ~.
- Yhtäläisyysmerkki pitää mallineiden sisällä merkitä <nowiki>-tägeillä muuksi kuin wikikoodiksi, s.o. <nowiki>=</nowiki>.
Lainat esitetään yksittäisnuolilla ← tai →, johdokset kaksoisnuolilla ⇐ tai ⇒, äännekehitykset nuolenpäillä < tai >.
- Viimeiset on usein turvallisempaa merkitä wikikoodiin HTML-muodossa < ja >, sillä sellaisenaan ne saattavat tulla tunnistetuksi HTML-tägin osiksi eivätkä tekstiksi.

Muokkausohjeet

Katso Malline:Tutkimushistorian osa ja Malline:Hylätty etymologia‎‎.

Teoslyhenteet

Katso Sanat:EVE/tutkimushistoriasivut/Teoslyhenteet.

(LISÄTTÄVÄ: Kielten lyhenteet th-sivuilla (eri kuin tekniset/ISO-lyhenteet))