Etymologiadata:imsm:udar

*udar

Vastineet:

• Suomi: udar
• Karjala: uvar
• Vepsä: udar
• Vatja: uhar
• Pohjoisviro: udar
• Eteläviro: utaŕ
• Liivi: udār

mksm. *udar < kksm. *utari < vksm. *utarǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

udar (: utaret; melko laajalti savmurt. ja ymp., paik. EPohjanm) ’(lehmän, lampaan) nisä / Euter’, rinn. utare (Jusl 1745; Satak KaakkSm EKPohjanm Verml, paik. Häme Savo PPohjanm), utara (Vars- ja KaakkSm EHäme), utaro (Päij- ja KaakkHäme)
~ ink uar (mon. uttāret) ’udar’ | ka uvar (mon. utaret) id. | ly (mon.) udared, udarehed ’utaret’ | ve udar ’udar’ | va uhar (mon. utare̮t, uhte̮re̮d) id. | vi udar | li udār (mon. udārd, udārəd) id.

= md odar | tšerL waδar, I woδar ’udar’

< arj (k-ir), vrt. m-int ū́dhar ’udar, rinta’, kys ūter, ns Euter ’udar’.

Lähdekirjallisuus:

• Ihre 1769 Gloss 1 1012 (sm ~ germ kr)
• Ganander 1787 NFL 3 227a (+ vi)
• Rask 1818 Undersögelse 104 (< ieur)
• Diefenbach 1851 VWGoth 1 171, 433 (sm vi ~ m-int (kys ym.) sekä liett udróti ’lypsää (paljon); olla tiineenä’)
• Ahlqvist 1856 WotGr 157 (+ va)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 109 (+ ve)
• Ahlqvist 1861 MMdGr 165 (+ md)
• Thomsen 1869 GSI 156 (+ li; < germ t. < baltt)
• MUSz 1873–81 618 (+ tšer; < sl)
• Thomsen 1890 BFB 234 (+ ka; ? < baltt)
• Setälä 1893 NyK 23 204 (< arj)
• FUV 1955 138 (sm ~ md tšer ~ m-int; baltt alkuperä ei mahdoton)
• Joki 1973 SUST 151 332 (< arj)
• SKES 1975 1512 (+ ly)
• FUV2 1977 149
• Rédei 1986 SbÖAW 468 61 (sm md tšer < arj t. k-ir)
• UEW 1988 806

[udar Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Germaanisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Thomsen 1869 GSI: 155–6				-	? ← ge, vrt. meng úder, mysa ûtar id.	md vastine viittaa mieluummin ba alkuperään
LägLoS 2012: s.v. udar	+	+	+	-	Vastaan (puoltoargumentein)	ei äänteellisiä eikä semanttisia ongelmia; md vastine viittaa vanhempaan ie alkuperään
Holopainen 2019: 291–92		+		x	Puolesta (vaihtoehtoisena)	ge lainoissa runsaasti eri alojen kulttuurisanastoa; paitsi ma myös md sana kenties rinnakkaislainaa

Arjalaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Setälä 1896 NyK: 405–6	+			+	Alkuperäväite: = ers одар, mkš odar, ma водар 'udar' ← ar
Jacobsohn 1922: 44	+		+		= md ma ← ar, vrt. mia ū́dhar 'udar'	lähtömuoto ~ kr οὖθαρ id.
Гамкрелидзе & Иванов 1984: 933		x	-	x	Puolesta (vasta-argumentein)	lähtömuodolta puuttuu vastine ir kielissä
Bereczki 1992: 95	-				Tarkennus: = md ← ar	ma w- ei voi olla proteettinen, joten ma sana on erillinen ar laina
Katz 2003: 44	x		x		= md ma joko < ksgr *wɔ̄u̯tar ← vkar *h3ɔ́u̯Hdʰɔr t. < ksgr *wū/ŏtar ← vkar *h3úHdʰɔr, vrt. mia	ma w- < ksgr *w-; lähtömuoto ~ kr, lat ūber, meng ieder, msk iúgr id.; [tarkemmin lähtömuodon rekonstruoimisesta]
Linde 2007: 169–71	x	x	x		Puolesta	ma ensi tavun vokaali avartunut toisen tavun a:n vaikutuksesta; toisen tavun a säilynyt niin ar kuin kaikissa sgr kielissä; lähtömuoto ~ lat, mysa ūtar id. ⇐ kie *eudh-
Напольских 2010 kok: 234		x	x	x	Tarkennus: ei ← kar vaan ← iar	karjatalousalan neljä arjalaislainaa [ks. tarkemmin] kulttuurihistoriallista syistä ja suppean levikkinsä (ugr vastineitten puutteen) vuoksi tuskin vielä kanta-arjasta; iar alkuperää tukee ir vastineitten puuttuminen tai eroava merkitys
Holopainen 2019: 291–92	+	+		x	Puolesta (vaihtoehtoisena): ? = md < urL *utarV / *uδarV ? ← ar; ma erikseen ← ar	sekä ims että md edustus sallivat lähtömuotoon niin *-t- kuin *-δ-n; [ma w-stä;] ar lainoissa lienee suht. paljon karjataloussanastoa; paitsi ma myös md sana kenties rinnakkaislainaa
UED 2020: s.v. utari ~ uδari	x		+		Tarkennus: = md (< kmd *udar) < urL *utarə / *uδarə ← kar *ūdʰar- > mia; ma ei tähän	sekä *-t- että *-δ- käyvät kar *-dʰ-n substituutiksi, *-δ́- ei; [ma muodoista;] lähtömuoto = kr lat, sa Euter, eng udder 'udar'

Uralilainen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
ЭСМЯ 2005: s.v. одар1				+	= ers одар, mkš odar, ma водар 'udar'	? ~ ma омдаш 'täyttyä maidolla, ундаш 'turvota']

Hylätty etymologia: ← ba, vrt. Linde 2007: 169–71

EVE:n sana-artikkeli

EVE:udar