Etymologiadata:imsm:paras
*paras
Vastineet:
- Suomi: paras
- Karjala: paras
- Vepsä: paraz
- Vatja: paraz
- Pohjoisviro: paras
- Eteläviro: paras
- Liivi: parāz
mksm. *paras < kksm. *paras < vksm. *para-s (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
paras (Agr; yl.) ’beste(r/s)’, sijam. parhaillaan, parahiksi, johd. parahultainen (hämmurt. EPohjanm)
~ ink paras ’paras; parhaan kokoinen, sopiva’, parahiks ’parhaiksi, sopivasti’ | ka paras ’paras; enin, suurin’, parahallah, -eh ’parastaikaa, parhaillaan; parahiksi, sopivasti; parhaimmillaan’, parahikse ’parahiksi, sopivasti; juuri ja juuri, nipin napin’ | ly paraz ’paras’, parahit́t́e ’parhaillaan’ | ve paraz ’sopiva (aika jnk tekemiseen)’ | va paras ’paras, sopiva (esim. aika t. sää jnk tekemiseen)’, parallā ’parhaillaan’ | vi paras (g. paraja) ’sopiva, sovelias, otollinen; kohtuullinen; lauhkea (ilma); (interj:na) ähä(kutti)!’, (murt.) parahalla, prilla, prõlla ’parhaillaan, juuri nyt’ | li parāz ’sopiva, oikea (esim. aika tehdä jtak)’.
~ ink paras ’paras; parhaan kokoinen, sopiva’, parahiks ’parhaiksi, sopivasti’ | ka paras ’paras; enin, suurin’, parahallah, -eh ’parastaikaa, parhaillaan; parahiksi, sopivasti; parhaimmillaan’, parahikse ’parahiksi, sopivasti; juuri ja juuri, nipin napin’ | ly paraz ’paras’, parahit́t́e ’parhaillaan’ | ve paraz ’sopiva (aika jnk tekemiseen)’ | va paras ’paras, sopiva (esim. aika t. sää jnk tekemiseen)’, parallā ’parhaillaan’ | vi paras (g. paraja) ’sopiva, sovelias, otollinen; kohtuullinen; lauhkea (ilma); (interj:na) ähä(kutti)!’, (murt.) parahalla, prilla, prõlla ’parhaillaan, juuri nyt’ | li parāz ’sopiva, oikea (esim. aika tehdä jtak)’.
Johd. samasta adjektiivikannasta para- kuin parempi, ks. tätä. Sen tarkka vastine lienee lpE buöries ’hyvä’, Lu *puorēs: puorrāsa(v) jau´lat ’tervehtiä’ (lpN bāres (In) ’paras’ < sm). Superlatiivinen merk. lienee myöhäinen; vanhimmalta ims merkitykseltä vaikuttaa useissa kielissä tavattava ’sopiva, hyvä’.
Lähdekirjallisuus:
- Toivonen Vir 1934 406 (johdostyypistä)
- Kettunen 1938 LivW 275 (sm ~ vi li)
- SKES 1962 490–91 (+ ka ly ve va lp buöries; lp bāres < sm)
- Häkkinen 1987 ES 228
- Liukkonen 1993 StSlF 10 55 (< ieur, vrt. ven porá ’sopiva aika’, alb párë ’ensimmäinen’; ks. pora2 ) Lisää kirjallisuutta s.v. parempi
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1999 BKFNF: 229 | + | + | + | = saa[P] buorre 'hyvä; reilu, runsas', md[ers] паро, [mkš] para 'hyvä; omaisuus' < [ur] *para(s)/*përa ← ar *para- > mia pára- 'kaukainen, taempi; aiempi, vanha; epänormaali; paras, korkein, tärkein, suurin; pahin' → [ur] *pora > saa[P] boaris 'vanha', ma поро, L пуры 'hyvä, miellyttävä, kiltti', udm бур 'oikeanpuoleinen; hyvä', ko бур 'hyvä, hyväntahtoinen; kunnollinen, oikea' | Ims–saa–md sana lainoja, joissa ar *a → ur *a, saa–ma–pe vanhempia lainoja, joissa ar *a → ur *o. Lähtömuoto < kie *pero- 'tavallisen, tässä olevan ylittävä, kauempi, pitemmällä oleva', josta > yhtäältä 'vanha, entinen', toisaalta 'normaalin ylittävä, korkein, paras, hyvä' | |
| Rauhala 2013 SUSA: 199–200 | + | + | + | Tarkennus: = saa (< ksaa *pōrē), md ← kar → saaP boaris, ma, pe (< kpe *bur) | Semanttisen yhteyden ims–saa 'hyvä'- ja saa 'vanha'-sanojen välillä luovat ims parhaillaan ja parastaikaa temporaaliset merkitykset | |
| Vainik 2014 ESUKA: 151 | + | Puolesta | Arjalaislainat syntyä, varsa, vasa, porsas, terve, paksu, paras, udar, terni ja voi omaksuttiin karjanhoidon kontekstissa | |||
| Holopainen 2018 UH: 163–4 | + | + | Puolesta | Rinnakkaislainautumiseen ovat ajallisen eron ohella tai lisäksi voinut johtaa apofonia-asteeltaan eri lähtömuodot, joko (kie *perHo- >) kar *parHa- → ur *para- ja (kie *pr̥Ho- >) kar *pr̥Ha- → esisaa *pora- t. kar *parHa- → ur *pi̮ra- ja kar *pr̥Ha- → esisaa *pari-; udm пересь, ko пöрысь 'vanha' < kpe *pȯri̮ś voi olla kolmas rinnakkaislaina samasta ar muodosta | ||
| Holopainen 2019: 175–6, 189 | + | - | + | Tarkennus: = saa (< ksaa *pōre̮), md, ma (< kma *porə-), pe (< kpe *bur) < kur *pi̮ra-/*para- ← kar *parHa- (> mia) t. *pr̥Ha- > mia puráḥ 'ennen' (= kr πάρος id.) → esisaa *pora(s)-/*pari(s)- > ksaa *boare̮s > saaP boaris | Kpe *p- > *b- voi johtua sisäkonsonantin soinnillisuudesta; udm ko u voi olla niin < kur *a_a kuin *i̮_a. Ar adjektiivi–adverbi-ero ei semanttisesti vastaa ur sanojen merkityseroa |
Hylätty etymologia: Arjalaisperäinen ← vkar *bhadrom, vrt. Holopainen 2019: 176
Vokaaliedustuksesta ks. myös Metsäranta 2020: 123 (ei mainintaa etymologiasta)