Etymologiadata:imsm:varsa
*varsa
Vastineet:
- Suomi: varsa
- Karjala: varsa
- Vepsä: varz
- Vatja: varsa
- Pohjoisviro: varss
- Eteläviro: vars
- Liivi: vārza
mksm. *varsa (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
varsa (Agr; yl.) ’hevosen poikanen, nuori hevonen / Fohlen’, johd. varsoa ’poikia (tamma)’, yhd. varsankello ’Campanula trachelium’
~ ink ka varsa ’varsa’ | ly varz(e̮) id. | ve varz ’varsa; (tav. nuori) ori’ | va varsa ’varsa’ | vi varss (g. varsa) | li vārza id.
~ ink ka varsa ’varsa’ | ly varz(e̮) id. | ve varz ’varsa; (tav. nuori) ori’ | va varsa ’varsa’ | vi varss (g. varsa) | li vārza id.
< arj (k-ir), vrt. m-int vŕ̥ṣan- ’mies, uros (sonni, ori ym.); miehekäs, voimakas, siitoskykyinen’, joka palautuu samaan ieur juureen kuin esim. ir kieliin kuuluvat av varəšna- ’urospuolinen’ ja oss vurs ’ori yms.’ sekä lat verres ’karju’, kr árstēn ’miespuolinen’ ja liett ver̃šis ’sonni, härkä, (sonni)vasikka’. — LpN varˈsa (Lu In) ’varsa’ < sm; ven murt. várža ’heikko, ruma t. vielä hyvin nuori varsa’ < ka.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 271 (sm ~ vi)
- Lindström Suomi 1852 103 (< ieur)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 111 (sm ~ ve)
- O. Donner 1875 Boningsplatser 129 (+ li)
- Vasmer 1913–18 SUSA 30:15 1–3 (+ ka; < oss)
- Kalima 1915 OLR 84 (+ va; ven < ka)
- Toivonen Vir 1927 51
- Setälä 1928 UJ 8 306–07 (< m-int)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 987 (lp < sm)
- FUV 1955 139
- *Joki 1973 SUST 151 337 (< ir t. arj)
- SKES 1975 1658–59 (+ ly)
- Rédei 1986 SbÖAW 468 62 (< arj)
- Katz 1987 UAJ Neue Folge 7 288 (< kgerm *farza- alk. ’nuori eläin’)
- Koivulehto 1999 Poluilla 226–27 (+ mdE vašo, M vaša ’varsa’; < ir *warsa)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lõo 1911 EKi: 60 | ← ar, vrt. mia vŕ̥šan- 'mies, uros; sonni; ori', av varšna 'uros' | |||||
| Vasmer 1913–18 SUSA: ss.? | + | + | Tarkennus: ← esioss > oss wyrs, (digor) urs, vrt. av mia | Arjalaisperäistä karjanhoitosanastoa on myös vasa | ||
| Setälä 1928 UJb: 306–7 | x | + | Vastaan (← esiar *vr̥s > mia av) | Edellyttää lainautumista ennen kar muutosta *rs > *rš | ||
| Joki 1973: 337–8 | x | + | Tarkennus: ← kskyyt (esioss); ≠ ers вирез 'karitsa' | Ei välttämättä edellytä lainautumista ennen kar muutosta *rs > *rš, koska osseetissa on -rs-. Md vastine hylättävä äännesyistä [ks. tarkemmin] | ||
| Salo 1997: 63 | + | Puolesta | Arjalaisperäistä karjanhoitosanastoa ovat myös porsas ja talas | |||
| Koivulehto 1999 BkFnf: 226–7 | x | + | + | Tarkennus: = ers вашо, mkš vaša 'varsa' < *warsa ← mir (esioss) *varsa- > oss, vrt. mia | ||
| Rätsep 2005 OK: 17 | Tarkennus: = md ← kir *varsa > oss | |||||
| Parpola 2005 JoIS: 45–6 | + | + | Tarkennus: ← kar (*vr̥san- >) *vr̥šan- | *rs ← ar *rš voi selittyä *rš:n puuttumisella kohdekielestä, samoin sanassa kärsä. [Ks. kytköksestä ar mytologiaan] | ||
| Vainik 2014 ESUKA: 151 | + | Puolesta | Arjalaislainat syntyä, terve, paksu, paras, udar, terne, varsa ja voi omaksuttiin karjanhoidon kontekstissa | |||
| De Smit 2018 FUM: 107–8 | + | Puolesta | Itämerensuomeen rajoittuvia, mahdollisesti myöhäisiä iranilaislainoja ovat marras, sarajas, taivas, varsa ja saari | |||
| Holopainen 2019: 299–301 | x | + | + | Tarkennus: = md < urL *warsa / *wi̮rsa ← alaanin (esioss) *wərsa (< kir *wŕ̥šan) > oss | Esiksm *i̮ (vrt. Aikio 2015) olisi sopiva substituutio alaanin vokaalille (< kir *r̥), josta > oss y ~ u; *rs ei selity [esiar] säilymästä, vaan [oss] uudennoksesta. Lainatussa hevos- ja karjasanastossa tavallinen urL levikki tukee myöhäistä ir alkuperää, kuten sanalla vasa |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Katz 2003: 202–3 | < ksm–pe *wărsá < *wăsrá < *wə̑sará ← vkar akk. *wetsɔterɔ́m ⇐ mia kompar. *vatsátara- 'poikanen' ⇐ *vatsá- 'vasikka' | |||||
| Holopainen 2019: 300 | - | Vastaan | Katzin selitys vaatii sekä sisäheiton että metateesin eli on äänteellisesti monimutkainen |
Hylätty etymologia: ← ge *farza- ’nuori härkä’, ks. LäGLoS s.v. varsa