Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:taivas

Sanatista

*taivas

Vastineet:

mksm. *taivas (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

taivas (Agr; yl.) ’Himmel’, yhd. taivaankansi, -kappale (1853), -vuohi (Jusl 1745) ’Gallinago gallinago’, taivaskanava, taivasalla ’ulkona, ulkosalla’, tähtitaivas, johd. taivaallinen, taivainen, taivastella merk. mm. ’töllistellä (päin taivasta); ihmetellä, päivitellä; tarkkailla (esim. ilmoja); (Lönnr 1880 myös) seljetä (ilma)’, taivastua (paik. Päij- ja PHäme EPohjanm) ’harmaantua (esim. sään vaikutuksesta), haalistua; (Lönnr myös) kirkastua (sää)’
~ ink taivas ’taivas’ | ka taivas ’taivas, avaruuden näkyvä osa, taivaankansi; paratiisi’ | ly ve va taivaz ’taivas’ | vi taevas (g. taeva) id. | li tōvaz (mon. touvəd) ’id.; myrsky, rajuilma’ (sm > lpN murt. tajvvas ’taivas’).
Todennäk. < baltt, vrt. liett diẽvas ’jumala’, latv dievs, mpr deiws, deywis id. (< kbaltt *deivas), vaikka kysymykseen voisi ilm. tulla myös laina germ kielimuodosta (kgerm *teiwaz (vrt. mn Týr), jos merk. alk. ’taivaan jumala’) = m-int deváḥ ’taivaallinen, jumalallinen; (m.) jumala’, devī́ (f.) ’taivaallinen; jumalatar’, av daēvō ’»vanha jumala», demoni, paholainen’, lat deus ’jumala’ (ieur *deiu̯os, arj *deiu̯as). Varsinkin merkityssyistä sanuetta on pidetty lainana myös jostain arj kielestä.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1787 NFL 3 110 (sm ~ vi)
  • Schott 1849 AltSpr 126 (< ieur, vrt. m-int; ellei omap., vrt. taipua)
  • Diefenbach 1851 VWGoth 2 607 (sm vi ~ mm. m-int diva, lat divum ’taivas’)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 154 (+ va)
  • Lindström 1859 KeltGerm 43 (~ mm. m-int deva, daevas, liett dievas)
  • Budenz 1867 NyK 6 410 (+ li)
  • Thomsen 1869 GSI 34, 73 (< baltt)
  • Diefenbach 1880 Völkerkunde 2 23 ((merkityksen vuoksi) miel. < m-int kuin < baltt)
  • Thomsen 1890 BFB 166 (+ ka ve; < baltt)
  • Mikkola 1910 SbFAW 1909:2 8 (< ir)
  • Kalima 1936 BL 163 (+ ly; < baltt, merk. alk. sekä ’taivas’ että ’taivaan jumala’?)
  • Lagercrantz 1939 LpWsch 906 (lp < sm)
  • Mayrhofer 1963 EWAi 2 64 (< baltt t. arj)
  • E. Itkonen 1968 SKK 509 (< baltt)
  • SKES 1969 1202 (todennäk. < baltt, mutta myös arj alkuperä mahd.)
  • Koivulehto 1972 NphM 73 627 (mahd. < kgerm *teiwaz (> mn Týr) alk. ? ’taivaan jumala’)
  • Joki 1973 SUST 151 323 (< arj t. baltt)
  • Sammallahti Vir 1977 121 (? < germ)
  • Schmid 1979 JuhlakSchlachter 268 (ei < ir, tuskin < arj, ? < baltt)
  • Rédei 1986 SbÖAW 468 60 (vanhimpia arj lainoja)
  • Häkkinen 1987 ES 306–07
[taivas Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Thomsen 1869: 34 + ← ba, vrt. lt diẽvas 'jumala'
Thomsen 1890: 166 + + ← ba, vrt. lt diẽvas, lv dievs, mpr deywis, deiwas, deiws 'jumala' Taivas on voinut ennen tarkoittaa myös 'taivaan jumalaa', josta merkityksestä jumala on sen sitten syrjäyttänyt. Lähtömuoto = mia dēva-s
Schrader 1929: 163 + + Puolesta Lähtömuodon ie juuri on merkinnyt 'loistaa', joten kie *djēu-s on alkuun merkinnyt taivasta päivänvalon paikkana (vrt. lat dies)
VWiS 1928–30: 773–4 + Puolesta Lähtömuoto = mia, av daēvō, lat deus, dīvus, miir dia 'jumala', mysa jumaluudennimi Zīo, msk Týr id., tīvar 'jumalat' ym. ie < * kie *dejwo- ⇐ *dei-, *dejā- (: *dejə-, *dī-, *djā- 'loistaa kirkkaasti, näkyä' [ks. ie johdoksia]
Schmidt 1930: 196–7 + Puolesta Latvialaisissa dainoissa Dievs = Debestēvs 'taivaan isä'; luonnonilmiöitä ja niiden jumaluuksia on kutsuttu samoilla sanoilla)
Kalima 1936: 163 + + Puolesta Ba s:n merkitykseen on alun perin liittynyt 'taivas', vrt. lat Juppiter < *djeu pəter 'isä taivas', mia dyāuśpitā́ id., joten lainan lähtömuoto on voinut merkitä taivaan jumalaa
Senn 1949 Spr: 1–10 - - - Vastaan Ba sanaan ei voi rekonstruoida *ai-diftongia [vaan *ei, ks. tarkemmin]. Ba sanalle ei missään tunneta merkitystä 'taivas' [ks. tarkemmin]
Sauvageot 1951 BSLP: 221 - Vastaan Ims muutoksesta *ei > ai ei mitään näyttöä
Liukkonen 1973 Vir: 22 + Puolesta Balttilaislainoista e_a-kombinaation leviämiseen [ims kehitykseen *ai > *ei] eivät osallistuneet kaima, laiha ja taivas
Koivulehto 1990 symp: 149 - Vastaan Ksm *ai kaikissa varmoissa lainoissa ← kba *ai
Forssman 2001: 36 x Puolesta Ba *e ehkä äännettiin (länsiba?) lähtömurteessa hyvin avoinna, tai sana on mukautunut ims vokaaliharmoniaan
Katz 2003: 81 - Vastaan Ba lainoilla pääsääntöisesti maanläheinen merkitys
Vaba 2011 KjK: 756 + Puolesta Latvialaisissa dainoissa ja arvoituksissa Dievs liittyy 'taivaaseen' [ks. tarkemmin]; uskonnollis-myyttisiin käsityksiin liittyvästä sanastosta balttilaislainoja ovat vi kurbline ~ kurlass, lausuma, põrgel ja taevas, ehkä myös vi juudas, kalev, kõu, kääbas ja äiatar
Plötz 2013 IJDL: 141 + Puolesta Substituutio ba *ei → ims ai ehkä myös sanassa mairea
Uibo 2014: 188–91 + + Puolesta Vanha perintösana 'taivaan' merkityksessä on ilma
Kallio 2018 UH: 257–8 x Puolesta Balttilaislainoista ims kehityksen *ai > *ei ulkopuolelle jäivät aina, kaikki, kaima, laiha, paimen ja taivas
Holopainen 2019: 270–1 - x + Vastaan (puoltoargumentein) Ba lainojen semantiikka monimuotoista ja 'taivas' sopisi hyvin joukkoon
Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Mikkola 1909 STEP: 18 Alkuperäväite: ← ir
Karsten 1915: 5–6 + - Vastaan: ei ← ir, vrt. av daēwa- 'demoni' Ei vastineita ims ulkopuolella
KEWAia 1963: 63–4 + Tarkennus: ? ← ar, vrt. mia deváḥ 'taivaallinen, jumalallinen; jumala', av daēwa-, pers dēv 'vanha jumala, demoni' Lähtömuoto = lat deus, miir dia 'jumala', mysa jumaluudennimi Zīo, msk Týr id., tīvar 'jumalat', mpr deiws, lt diẽvas 'jumala' < kie *deywos [ks. tarkemmin]
Joki 1973: 323 + x Tarkennus: ? ← kar *daivas > mia, prakr dēva- 'jumala, pilvi, taivas', av, pers Levikin suppeus ei ylitsekäymätön ongelma
Viitso 1996 FS Sivers: 316 x - Vastaan Ksm *-s : -h-nominit järjestään balttilais- tai germaanisperäisiä, sanoille marras, oras, porsas ja taivas esitetyt ar lainaselitykset epävarmoja
EWAiA 1992: 742–3 + Puolesta Lähtömuoto < kie *deywó- ⇐ *diw- juuresta *dyew- [ks. tarkemmin]
Salo 1997 kok: 202, 209–11 + + Puolesta Taivas lainattiin siksi, että se merkitsi uuden ihmishahmoisen ukkosenjumalan valtapiiriä; samalla vakiintui taivaanjumalan nimeksi johdos lähes synonyymista ilma. Samasta ar sanueesta lainautunut jumala
Koivulehto 1999 BkFnf: 227, 232 + + Puolesta Uskonnollis-myyttisiin käsityksiin liittyvästä sanastosta arjalaislainoja ovat myös jumala, mana, marras, sammas, suoda, syntyä ja syttyä. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat ?aisa, aivan, apu, marras, ojas, sammas, suoda ja taivas
Katz 2003: 81 + Tarkennus: < ksm–pe *tăjwás ← vkar *dɔjwɔ́s
Koivulehto 2005 Vir: 330–1 + + Puolesta Uskonnollis-myyttisen sanaston arjalaislainoja ovat myös peijas ja (hyvin vanha) kekri. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat myös peijas, ahne, herätä, iha, isota ja paksu [sanoja aisa ja aivan ei mainita]
Frog 2017 FS Hoppál: 102–3 x Puolesta Lainautuminen saattoi liittyä uuden uskonnon leviämiseen ar taholta, jossa *daivas oli käytössä taivaanjumalan nimenä ja *dyuma(n)t- (→ *juma) yleisenä jumalan nimityksenä; taivaanjumalan nimityksenä säilyi uralilainen *Ilma, jota *taivas täydensi ilmiön nimenä
De Smit 2018 FUM: 107–8 + Puolesta Itämerensuomeen rajoittuvia, mahdollisesti myöhäisiä iranilaislainoja ovat marras, sarajas, taivas, varsa ja saari
Holopainen 2019: 270–1 + + + Tarkennus: < esiksm *tajwas ← kar / kir *daywá-s Ims -s:ttömien varianttien puute [sic!] osoittaa -s:n palautuvan lähtökieleen, ja Helimskin mukaan tällaiset sanat kuuluvat ksm–pe lainakerrostumaan. Ir sanan negatiiviset merkitykset liittyvät zarathustralaisuuteen eivätkä siten palaudu kantairaniin

Hylätty etymologia: ← ge: kge *teiwaz > msk Týr, ks. LägLoS s.v. taivas


EVE:n sana-artikkeli

EVE:taivas

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:taivas

Noudettu kohteesta ”https://sanat.csc.fi/w/index.php?title=Etymologiadata:imsm:taivas&oldid=2044373”