Etymologiadata:imsm:taivas
*taivas
Vastineet:
- Suomi: taivas
- Karjala: taivas
- Vepsä: taivaz
- Vatja: taivaz
- Pohjoisviro: taevas
- Eteläviro: taivas
- Liivi: tōvaz
mksm. *taivas (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
taivas (Agr; yl.) ’Himmel’, yhd. taivaankansi, -kappale (1853), -vuohi (Jusl 1745) ’Gallinago gallinago’, taivaskanava, taivasalla ’ulkona, ulkosalla’, tähtitaivas, johd. taivaallinen, taivainen, taivastella merk. mm. ’töllistellä (päin taivasta); ihmetellä, päivitellä; tarkkailla (esim. ilmoja); (Lönnr 1880 myös) seljetä (ilma)’, taivastua (paik. Päij- ja PHäme EPohjanm) ’harmaantua (esim. sään vaikutuksesta), haalistua; (Lönnr myös) kirkastua (sää)’
~ ink taivas ’taivas’ | ka taivas ’taivas, avaruuden näkyvä osa, taivaankansi; paratiisi’ | ly ve va taivaz ’taivas’ | vi taevas (g. taeva) id. | li tōvaz (mon. touvəd) ’id.; myrsky, rajuilma’ (sm > lpN murt. tajvvas ’taivas’).
~ ink taivas ’taivas’ | ka taivas ’taivas, avaruuden näkyvä osa, taivaankansi; paratiisi’ | ly ve va taivaz ’taivas’ | vi taevas (g. taeva) id. | li tōvaz (mon. touvəd) ’id.; myrsky, rajuilma’ (sm > lpN murt. tajvvas ’taivas’).
Todennäk. < baltt, vrt. liett diẽvas ’jumala’, latv dievs, mpr deiws, deywis id. (< kbaltt *deivas), vaikka kysymykseen voisi ilm. tulla myös laina germ kielimuodosta (kgerm *teiwaz (vrt. mn Týr), jos merk. alk. ’taivaan jumala’) = m-int deváḥ ’taivaallinen, jumalallinen; (m.) jumala’, devī́ (f.) ’taivaallinen; jumalatar’, av daēvō ’»vanha jumala», demoni, paholainen’, lat deus ’jumala’ (ieur *deiu̯os, arj *deiu̯as). Varsinkin merkityssyistä sanuetta on pidetty lainana myös jostain arj kielestä.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 110 (sm ~ vi)
- Schott 1849 AltSpr 126 (< ieur, vrt. m-int; ellei omap., vrt. taipua)
- Diefenbach 1851 VWGoth 2 607 (sm vi ~ mm. m-int diva, lat divum ’taivas’)
- Ahlqvist 1856 WotGr 154 (+ va)
- Lindström 1859 KeltGerm 43 (~ mm. m-int deva, daevas, liett dievas)
- Budenz 1867 NyK 6 410 (+ li)
- Thomsen 1869 GSI 34, 73 (< baltt)
- Diefenbach 1880 Völkerkunde 2 23 ((merkityksen vuoksi) miel. < m-int kuin < baltt)
- Thomsen 1890 BFB 166 (+ ka ve; < baltt)
- Mikkola 1910 SbFAW 1909:2 8 (< ir)
- Kalima 1936 BL 163 (+ ly; < baltt, merk. alk. sekä ’taivas’ että ’taivaan jumala’?)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 906 (lp < sm)
- Mayrhofer 1963 EWAi 2 64 (< baltt t. arj)
- E. Itkonen 1968 SKK 509 (< baltt)
- SKES 1969 1202 (todennäk. < baltt, mutta myös arj alkuperä mahd.)
- Koivulehto 1972 NphM 73 627 (mahd. < kgerm *teiwaz (> mn Týr) alk. ? ’taivaan jumala’)
- Joki 1973 SUST 151 323 (< arj t. baltt)
- Sammallahti Vir 1977 121 (? < germ)
- Schmid 1979 JuhlakSchlachter 268 (ei < ir, tuskin < arj, ? < baltt)
- Rédei 1986 SbÖAW 468 60 (vanhimpia arj lainoja)
- Häkkinen 1987 ES 306–07
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
|- | Koivulehto 1999 Poluilla: 232 | || + || || | Puolesta | uskonnollis-myyttisiin käsityksiin liittyvästä sanastosta arjalaislainoja ovat myös jumala, mana, marras, sammas, suoda, syntyä ja syttyä
|- | Frog 2017 kok: 102–3 | || x || || | VÄITE? | lainautuminen saattoi liittyä uuden uskonnon leviämiseen ar taholta, jossa *daivas oli käytössä taivaanjumalan nimenä ja *dyuma(n)t- (→ *juma) yleisenä jumalan nimityksenä