Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Thomsen 1869: 34
|
+ |
|
|
|
← ba, vrt. lt diẽvas 'jumala'
|
|
| Thomsen 1890: 166
|
|
+ |
+ |
|
← ba, vrt. lt diẽvas, lv dievs, mpr deywis, deiwas, deiws 'jumala'
|
Taivas on voinut ennen tarkoittaa myös 'taivaan jumalaa', josta merkityksestä jumala on sen sitten syrjäyttänyt. Lähtömuoto = mia dēva-s
|
| Schrader 1929: 163
|
|
+ |
+ |
|
Puolesta
|
Lähtömuodon ie juuri on merkinnyt 'loistaa', joten kie *djēu-s on alkuun merkinnyt taivasta päivänvalon paikkana (vrt. lat dies)
|
| VWiS 1928–30: 773–4
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Lähtömuoto = mia, av daēvō, lat deus, dīvus, miir dia 'jumala', mysa jumaluudennimi Zīo, msk Týr id., tīvar 'jumalat' ym. ie < * kie *dejwo- ⇐ *dei-, *dejā- (: *dejə-, *dī-, *djā- 'loistaa kirkkaasti, näkyä' [ks. ie johdoksia]
|
| Schmidt 1930: 196–7
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Latvialaisissa dainoissa Dievs = Debestēvs 'taivaan isä'; luonnonilmiöitä ja niiden jumaluuksia on kutsuttu samoilla sanoilla)
|
| Kalima 1936: 163
|
|
+ |
+ |
|
Puolesta
|
Ba s:n merkitykseen on alun perin liittynyt 'taivas', vrt. lat Juppiter < *djeu pəter 'isä taivas', mia dyāuśpitā́ id., joten lainan lähtömuoto on voinut merkitä taivaan jumalaa
|
| Senn 1949 Spr: 1–10
|
- |
- |
- |
|
Vastaan
|
Ba sanaan ei voi rekonstruoida *ai-diftongia [vaan *ei, ks. tarkemmin]. Ba sanalle ei missään tunneta merkitystä 'taivas' [ks. tarkemmin]
|
| Sauvageot 1951 BSLP: 221
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
Ims muutoksesta *ei > ai ei mitään näyttöä
|
| Liukkonen 1973 Vir: 22
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Balttilaislainoista e_a-kombinaation leviämiseen [ims kehitykseen *ai > *ei] eivät osallistuneet kaima, laiha ja taivas
|
| Koivulehto 1990 symp: 149
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
Ksm *ai kaikissa varmoissa lainoissa ← kba *ai
|
| Forssman 2001: 36
|
x |
|
|
|
Puolesta
|
Ba *e ehkä äännettiin (länsiba?) lähtömurteessa hyvin avoinna, tai sana on mukautunut ims vokaaliharmoniaan
|
| Katz 2003: 81
|
|
- |
|
|
Vastaan
|
Ba lainoilla pääsääntöisesti maanläheinen merkitys
|
| Vaba 2011 KjK: 756
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Latvialaisissa dainoissa ja arvoituksissa Dievs liittyy 'taivaaseen' [ks. tarkemmin]; uskonnollis-myyttisiin käsityksiin liittyvästä sanastosta balttilaislainoja ovat vi kurbline ~ kurlass, lausuma, põrgel ja taevas, ehkä myös vi juudas, kalev, kõu, kääbas ja äiatar
|
| Plötz 2013 IJDL: 141
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Substituutio ba *ei → ims ai ehkä myös sanassa mairea
|
| Uibo 2014: 188–91
|
|
|
+ |
+
|
Puolesta
|
Vanha perintösana 'taivaan' merkityksessä on ilma
|
| Kallio 2018 UH: 257–8
|
|
x |
|
|
Puolesta
|
Balttilaislainoista ims kehityksen *ai > *ei ulkopuolelle jäivät aina, kaikki, kaima, laiha, paimen ja taivas
|
| Holopainen 2019: 270–1
|
- |
x |
+ |
|
Vastaan (puoltoargumentein)
|
Ba lainojen semantiikka monimuotoista ja 'taivas' sopisi hyvin joukkoon
|
Arjalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Mikkola 1909 STEP: 18
|
|
|
|
|
Alkuperäväite: ← ir
|
|
| Karsten 1915: 5–6
|
|
|
+ |
-
|
Vastaan: ei ← ir, vrt. av daēwa- 'demoni'
|
Ei vastineita ims ulkopuolella
|
| KEWAia 1963: 63–4
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: ? ← ar, vrt. mia deváḥ 'taivaallinen, jumalallinen; jumala', av daēwa-, pers dēv 'vanha jumala, demoni'
|
Lähtömuoto = lat deus, miir dia 'jumala', mysa jumaluudennimi Zīo, msk Týr id., tīvar 'jumalat', mpr deiws, lt diẽvas 'jumala' < kie *deywos [ks. tarkemmin]
|
| Joki 1973: 323
|
|
|
+ |
x
|
Tarkennus: ? ← kar *daivas > mia, prakr dēva- 'jumala, pilvi, taivas', av, pers
|
Levikin suppeus ei ylitsekäymätön ongelma
|
| Viitso 1996 FS Sivers: 316
|
x |
|
|
-
|
Vastaan
|
Ksm *-s : -h-nominit järjestään balttilais- tai germaanisperäisiä, sanoille marras, oras, porsas ja taivas esitetyt ar lainaselitykset epävarmoja
|
| EWAiA 1992: 742–3
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Lähtömuoto < kie *deywó- ⇐ *diw- juuresta *dyew- [ks. tarkemmin]
|
| Salo 1997 kok: 202, 209–11
|
|
+ |
+ |
|
Puolesta
|
Taivas lainattiin siksi, että se merkitsi uuden ihmishahmoisen ukkosenjumalan valtapiiriä; samalla vakiintui taivaanjumalan nimeksi johdos lähes synonyymista ilma. Samasta ar sanueesta lainautunut jumala
|
| Koivulehto 1999 BkFnf: 227, 232
|
|
+ |
|
+
|
Puolesta
|
Uskonnollis-myyttisiin käsityksiin liittyvästä sanastosta arjalaislainoja ovat myös jumala, mana, marras, sammas, suoda, syntyä ja syttyä. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat ?aisa, aivan, apu, marras, ojas, sammas, suoda ja taivas
|
| Katz 2003: 81
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: < ksm–pe *tăjwás ← vkar *dɔjwɔ́s
|
|
| Koivulehto 2005 Vir: 330–1
|
|
+ |
|
+
|
Puolesta
|
Uskonnollis-myyttisen sanaston arjalaislainoja ovat myös peijas ja (hyvin vanha) kekri. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat myös peijas, ahne, herätä, iha, isota ja paksu [sanoja aisa ja aivan ei mainita]
|
| Frog 2017 FS Hoppál: 102–3
|
|
x |
|
|
Puolesta
|
Lainautuminen saattoi liittyä uuden uskonnon leviämiseen ar taholta, jossa *daivas oli käytössä taivaanjumalan nimenä ja *dyuma(n)t- (→ *juma) yleisenä jumalan nimityksenä; taivaanjumalan nimityksenä säilyi uralilainen *Ilma, jota *taivas täydensi ilmiön nimenä
|
| De Smit 2018 FUM: 107–8
|
|
|
|
+
|
Puolesta
|
Itämerensuomeen rajoittuvia, mahdollisesti myöhäisiä iranilaislainoja ovat marras, sarajas, taivas, varsa ja saari
|
| Holopainen 2019: 270–1
|
+ |
+ |
+ |
|
Tarkennus: < esiksm *tajwas ← kar / kir *daywá-s
|
Ims -s:ttömien varianttien puute [sic!] osoittaa -s:n palautuvan lähtökieleen, ja Helimskin mukaan tällaiset sanat kuuluvat ksm–pe lainakerrostumaan. Ir sanan negatiiviset merkitykset liittyvät zarathustralaisuuteen eivätkä siten palaudu kantairaniin
|
Hylätty etymologia: ← ge: kge *teiwaz > msk Týr, ks. LägLoS s.v. taivas
