Etymologiadata:imsm:kekri

*kekri

Vastineet:

• Suomi: kekri
• Karjala: kekri
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *kekri (S.H.)

SSA:n sana-artikkeli

kekri, keyri, köyri, köyry (laajalti vars. itämurt.) ’karjalaisten jumala (Agr »käkri, se liseis Carian cassuon»), jonka kunniaksi syksyllä on vietetty juhlaa syömingein ja juomingein, karjan ja viljan haltija; pyhäinmiestenpäivä, marraskuun 1. päivä t. 1. sunnuntai; pidot; myöhään syksyllä kylvetty ruis; viimeiseksi jäänyt leikkuumies; aave, mörkö, lempo, piru / karelische Gottheit, Schutzgeist; Allerheiligen; Fest; Winterroggen; Bezeichnung für jemanden, der als letzter fertig wird; Gespenst, Teufel’
~ ka (myös Tver) kekri, kegri ’vanha syysjuhla, kekri, entinen vuosipalkollisten muuttopäivä; kekrinä pelätiksi pukeutunut ihminen; paha haltija metsässä’.

Sanan alkuperästä on esitetty eri selityksiä, jotka, kuten esim. rinnastus kekkeri(t) sanaan, ovat kuitenkin joko äänteellisesti tai muista syistä hylättäviä.

Lähdekirjallisuus:

• Lönnrot 1874 SRS 1 560 (~ kekkeri)
• Alava Vir 1897 25–27 (sm ~ ka)
• Setälä Vir 1901 10 (~ kekkeri)
• SKES 1955 178

[kekri Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Arjalaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Koivulehto 2000: 241–50	+	+			= saaP geavri ← esiar *kekro- > av čaxra- ’pyörä'’	Kaikki vanhat *-kr-sanat lainoja. Merkitys ’vuodenkierto’ voidaan johtaa merkityksestä 'pyörä', ja -j-suffiksillinen *kekräj > *kekri merkitys on voinut olla ’vuoden kiertoon kuuluva > uudenvuoden juhla’
Koivulehto 2001 SUST: 249					Puolesta
Katz 2003: 95					!
Parpola 2015: 63					Puolesta
Holopainen 2018 UH: 148–9					Puolesta
Holopainen 2019: 118–9					Puolesta

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kekri