EVE:kekri

From Sanat

kekri

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *kekri

  • suomen kekri
  • karjalan kekri
  • vepsän '
  • vatjan '
  • viron '
  • eteläviron '
  • liivin '

Levikki ja merkitykset

Sana merkitsee sekä suomessa että karjalassa satokauden päättänyttä syysjuhlaa. Karjalasta löytyvä 'pelätiksi pukeutunut ihminen' ja suomen murteissa tavattava 'aave, mörkö, lempo, piru' ovat luultavasti myöhempää kehitystä, samoin kuin Agricolalla esiintyvän sanan käkri merkitys 'karjalaisten jumala'.

Suomen kekri on alun perin itämurteinen muoto, jossa kantasuomen -kr- on säilynyt. Läntisiin murteisiin se on levinnyt ilmeisesti vasta yleiskielen kautta. Suomen murteissa sanasta esiintyy myös läntisempiä muotoja, joissa -k- on -r-:n edellä kehittynyt vokaaliksi, kuten keiri, keuri, keyri, köyri.

Alkuperä

Vaikka sanan itämerensuomalainen levikki on suppea, on sana myöhäiskantasuomea vanhempaa perua, koska sillä on vastine saamelaiskielissä, esimerkiksi pohjoissaamessa geavri 'käyrä olento, sompa, päkiä' ja eteläsaamen gievrie 'noitarumpu'. Itämerensuomen ja saamen vartalovokaalit eivät vastaa toisiaan, mutta tämä selittyy sillä, että kantasuomen sana on vanha johdos. Sanojen eriävät merkitykset on selitetty siten, että itämerensuomalaisen sanan varhainen merkitys on ollut 'vuoden kierto', josta sitten on saatu vuoden pääjuhlan nimi. Itämerensuomalais-saamelaisen sanan alkuperä on luultavasti indoiranilaisen kantakielen erittäin varhaisessa vaihessa eli niin sanotussa esi-indoiranilaisessa kielimuodossa, jossa sanan asu oli *kekróm; tästä kehitty myöhemmin indoiranilaisen kantakielen *čakrám 'pyörä', josta sitten sanskritin cakrám '(vaunun) pyörä; auringonkehä; vuoden kierto'.