Etymologiadata:imsm:kecrä
*kecrä
Vastineet:
- Suomi: kehrä
- Karjala: kesrä
- Vepsä: kezr
- Vatja: tšedrä-
- Pohjoisviro: keder
- Eteläviro: keeri⇐
- Liivi: kie’ddõr
mksm. *kecrä < kksm. *kecrä < vksm. *kečrä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kehrä (Schr 1637 yhd. kehrävarsi, kechräpä), keträ (JuslP; itämurt.) ’värttinän t. rukin rullan pyörä; rengas / Spinnwirtel; Ring’, kehrätä (Agr; yl.), keträtä; kehräs, kehräsin, kehräluu, kehros, keträs, ketrosluu jne. ’nilkkaluu’, ketros ’hevosen vuohinen’
~ ink kezrätä, keträtä | ka kesrä, kezrä ’kiekko, pyörä, vars. värttinän alapäässä oleva vauhtipyörä; kehrä; suksisauvan sompa; tarpoimen alapäässä oleva kiekko’, kesrätä, kezrätä | ly kezr (mon. -äd, -ad) ’värttinän kehrä, vauhtipyörä’, kezrät(t)ä, kezrat(t)a | ve kezr (g. -an) ’kehrä; pyörä (rattaiden, koneen ym.)’, kezerta ’kehrätä’ | va tšedrätä id. | vi keder (g. kedra), murt. kehr ’kehrä; kiekko’, kederluu ’polvilumpio’, kedrata, E ketrata, keträtä ’kehrätä’ (vi > latv k̦edra, k̦edrin̦a, k̦eda ’värttinä’) | li kieʾddər, kieʾdrəz ’värttinä’, kieʾddərtə, kieʾdrə ’kehrätä (värttinällä)’
~ ink kezrätä, keträtä | ka kesrä, kezrä ’kiekko, pyörä, vars. värttinän alapäässä oleva vauhtipyörä; kehrä; suksisauvan sompa; tarpoimen alapäässä oleva kiekko’, kesrätä, kezrätä | ly kezr (mon. -äd, -ad) ’värttinän kehrä, vauhtipyörä’, kezrät(t)ä, kezrat(t)a | ve kezr (g. -an) ’kehrä; pyörä (rattaiden, koneen ym.)’, kezerta ’kehrätä’ | va tšedrätä id. | vi keder (g. kedra), murt. kehr ’kehrä; kiekko’, kederluu ’polvilumpio’, kedrata, E ketrata, keträtä ’kehrätä’ (vi > latv k̦edra, k̦edrin̦a, k̦eda ’värttinä’) | li kieʾddər, kieʾdrəz ’värttinä’, kieʾddərtə, kieʾdrə ’kehrätä (värttinällä)’
= lpR kärsi ’värttinä’, Lu kier´sē, kär´sē ’värttinän pyörä’, N gærˈse ’id., rullan päässä oleva pyörä; pyöreäksi kulunut sauvoimen alapää; suksisauvan sompa; sian kärsä’ (vrt. sm kärsä, jonka vastine voi sisältyä lpN sanaan) | mdE št́eŕe, štšeŕe, M kšt́iŕ ’värttinä’, E št́eŕd́ems, M kšt́əŕd́əms ’kehrätä’
todennäk. < esiarj, varh.-arj *ketˢtro- t. *kētˢtro- (> m-int cattra-m, cāttra-m, ir *častra ’värttinä’).
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 189 (sm ~ lp)
- Ganander 1786 NFL 1 382a, 383 (+ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 132 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 89 (+ ve)
- Budenz 1867 NyK 6 444 (+ li md)
- Ahlqvist 1871 KO 74 (+ tšer šəδər, šüδə̑r ’värttinä’; rinnastus on hylättävä)
- Genetz 1877 KL 20 (+ ka)
- Tomaschek 1880 SbAW 96 809 (+ votj t́śers, syrj t́śe̮rs ’värttinä’; rinnastus hylättävä)
- Setälä 1890–91 ÄH 110, 158–60 (+ ly)
- SKES 1955 176
- *Koivulehto 1979 FUF 43 71–78 (< arj)
- Honti 1981 NyK 83 367 (md ei tähän)
- UEW 1988 656
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Koivulehto 1979 FUF: 71–8 | x | + | + | = saa[R] kärsi 'värttinä', L giersse 'kehrä', P gearsi 'kehrä; (kalastuskelan) kiekko, kurra; harsoittunut sauvoimen pää', еrs штере, mkš kšťiŕ 'värttinä, kehrä' < sgr / ims–vo *kešträ ← esiar / vkar *kectro-/kēctro- [-tstr-] > mia cāttra-m, cāttra-m [> ym. ia], av *častra > paštun cāṣ̌ai 'värttinä' | sgr kohdekielessä ei ollut affrikaattaa c [ts], joten lähtökielen affrikaatta substituoitiin *č:llä, joka konsonanttiyhtymässä yksinkertaistui sibilantiksi (*-čtr- > *-štr-); saatu ennen muutoksia (kie *k, *kw >) esiar *k > kar *č ja kie *e > kar *a; lähtömuoto ? < *kertstro- < *kert-tro ⇐ kie *kert- 'kehrätä'; *-tstr- > ia -ttr-, ir -str- | |
UEW 1988: s.v. kečrä | + | Tarkennus: = saa md < *kešträ < *kečrä ← esiar *kētstro | ||||
Parpola 1999 BKFNF: 194–5 | + | + | Tarkennus: ← esi-ir | muodon *kešträ / *kesträ sibilantti viittaa ir eikä ia lähtökieleen | ||
Koivulehto 1999 BKFNF: 220 | + | + | Puolesta | lähtömuotona esi-ir *kestra- (> vkir *čestra- > kir *častra-), vrt. esi-ia *kettra- > vkia *čettra- > kia *čattra- | ||
Viitso 2000 CIFU: 172 | x | Tarkennus: < *kešträ eikä (Salminen 1998) *kesrä | kantasuomessa on ollut muitakin sittemmin yksinkertaistuneita kolmen konsonantin yhtymiä, kuten *pst, *tst, *kst; muutos *sr > *tr olisi ollut uniikki | |||
Katz 2003: 277 | + | + | Tarkennus: saa (< *kḗršä < *kḗšrä < *kḗšträ), md < ims–pe *kḗčträ ← vkar *ketstrɔm | |||
Kallio 2012 SUST: 231 av 9 | x | Tarkennus: = md < *kečrä ← esiar *kēctro | keskikantasuomessa ei ollut (muitakaan) kolmen konsonantin yhtymiä; esimd *č > kmd *št (Keresztes 1986); vrt. vksm *oćra > ksm *ocra | |||
Parpola 2017 SUSA: 268–70 | + | x | Tarkennus: = saa md (? → ma шÿдыр) 'kehrävarsi, sukkula; akseli; tähti' ← esi-ir *kestro- | myös kekri lainattu ennen muutoksia esiar *k > kar *č ja kie *e > kar *a; esimd *kesträ > *kesterä > *ksterä, josta > kmd *kšterä *kš-alkuisten sanojen analogiasta; arkeologinen todistusaineisto viittaa ims–vo kontakteihin iranilaisten eikä kanta-arjalaisten väestöjen kanssa[; lisää lähtömuodon vastineita ir kielistä] | ||
Holopainen 2019: 116–18 | - | x | Tarkennus: = saa (< ksm *kearsē), md ← esiar *kectro-; ma tuskin ← md, vaan ? ← ir | kie *e:n edustus ongelmallinen esi-ir selityksen kannalta, ja kielelliset argumentit ovat lainasanatutkimuksessa arkeologisia vahvempia; marista ei tunneta md lainoja |