| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 1979 FUF: 71–8
|
x |
+ |
+ |
|
= saa[R] kärsi 'värttinä', L giersse 'kehrä', P gearsi 'kehrä; (kalastuskelan) kiekko, kurra; harsoittunut sauvoimen pää', еrs штере, mkš kšťiŕ 'värttinä, kehrä' < sgr / ims–vo *kešträ ← esiar / vkar *kectro-/kēctro- [-tstr-] > mia cāttra-m, cāttra-m [> ym. ia], av *častra > paštun cāṣ̌ai 'värttinä'
|
sgr kohdekielessä ei ollut affrikaattaa c [ts], joten lähtökielen affrikaatta substituoitiin *č:llä, joka konsonanttiyhtymässä yksinkertaistui sibilantiksi (*-čtr- > *-štr-); saatu ennen muutoksia (kie *k, *kw >) esiar *k > kar *č ja kie *e > kar *a; lähtömuoto ? < *kertstro- < *kert-tro ⇐ kie *kert- 'kehrätä'; *-tstr- > ia -ttr-, ir -str-
|
| UEW 1988: s.v. kečrä
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: = saa md < *kešträ < *kečrä ← esiar *kētstro
|
|
| Parpola 1999 BKFNF: 194–5
|
+ |
|
+ |
|
Tarkennus: ← esi-ir
|
muodon *kešträ / *kesträ sibilantti viittaa ir eikä ia lähtökieleen
|
| Koivulehto 1999 BKFNF: 220
|
+ |
|
+ |
|
Puolesta
|
lähtömuotona esi-ir *kestra- (> vkir *čestra- > kir *častra-), vrt. esi-ia *kettra- > vkia *čettra- > kia *čattra-
|
| Viitso 2000 CIFU: 172
|
x |
|
|
|
Tarkennus: < *kešträ eikä (Salminen 1998) *kesrä
|
kantasuomessa on ollut muitakin sittemmin yksinkertaistuneita kolmen konsonantin yhtymiä, kuten *pst, *tst, *kst; muutos *sr > *tr olisi ollut uniikki
|
| Katz 2003: 277
|
+ |
|
+ |
|
Tarkennus: saa (< *kḗršä < *kḗšrä < *kḗšträ), md < ims–pe *kḗčträ ← vkar *ketstrɔm
|
|
| Kallio 2012 SUST: 231 av 9
|
x |
|
|
|
Tarkennus: = md < *kečrä ← esiar *kēctro
|
keskikantasuomessa ei ollut (muitakaan) kolmen konsonantin yhtymiä; esimd *č > kmd *št (Keresztes 1986); vrt. vksm *oćra > ksm *ocra
|
| Parpola 2017 SUSA: 268–70
|
+ |
|
x |
|
Tarkennus: = saa md (? → ma шÿдыр) 'kehrävarsi, sukkula; akseli; tähti' ← esi-ir *kestro-
|
myös kekri lainattu ennen muutoksia esiar *k > kar *č ja kie *e > kar *a; esimd *kesträ > *kesterä > *ksterä, josta > kmd *kšterä *kš-alkuisten sanojen analogiasta; arkeologinen todistusaineisto viittaa ims–vo kontakteihin iranilaisten eikä kanta-arjalaisten väestöjen kanssa[; lisää lähtömuodon vastineita ir kielistä]
|
| Holopainen 2019: 116–18
|
- |
|
x |
|
Tarkennus: = saa (< ksm *kearsē), md ← esiar *kectro-; ma tuskin ← md, vaan ? ← ir
|
kie *e:n edustus ongelmallinen esi-ir selityksen kannalta, ja kielelliset argumentit ovat lainasanatutkimuksessa arkeologisia vahvempia; marista ei tunneta md lainoja
|
