Etymologiadata:imsm:orasa
*orasa
Vastineet:
mksm. *orasa < kksm. *woraca < vksm. *woraća (S.H.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ka orattšupottši, orapottši ’karju’, orattšu ’salvamaton (sika)’ | ve oratš ’karju; urospuolinen (eläin)’, oraž ’karju’
- Lindström 1859 KeltGerm 32 (sm oras ~ m-int varahas)
- Budenz 1869 NyK 7 36 (sm ~ mdM; ori samaa sanuetta)
- Tomaschek 1889 SbAW 117 13 (md < av varāza-)
- Setälä 1896 SUSA 14:3 48 (< ieur)
- Munkácsi 1901 ÁKE 616 (sm mdM ~ av varaza-)
- Paasonen 1908–10 FUF 8 67–68 (sm mdM < m-int av)
- Jacobsohn 1922 AuU 110–11
- Kalima Vir 1932 106 (vrt. m-int av < k-arj < ieur)
- *Ruoppila 1947 Kotiel 2 18–25
- Toivonen 1952 SUSA 56:1 18 (sgr *oraś < esiarj sanskr av)
- FUV 1955 134 (sm mdM ~ m-int av)
- SKES 1958 436 (+ ka ve ? mdM; ? < k-arj; ims ehkä osaksi johdoksia sanasta ora)
- E. Itkonen 1968 NyK 70 353
- Joki 1973 SUST 151 296 (sm mdM ? < k-arj)
- UEW 1988 720 (sm ? ~ mdM ? < k-arj)
- Koivulehto Esit 1995 (varh. k-ir)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Budenz 1896 NyK: 36 | = mkš urǝźi ’salvettu karju’ | [ks. tarkemmin] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tomaschek 1889 SbAW: 13 | mkš ← ir [ks. tarkemmin!] | |||||
| Gamkrelidze & Ivanov 1984: 924 | Tarkennus: iranilaislaina | Iranilainen laina (ei kanta-arjalaisia lainasanoja ur kielissä) | ||||
| Koivulehto 1999 PP: 215–16 | + | Tarkennus: ← kar | ns. o-lainoissa kuten ora, orpo, suoli, voi, vuori, vuosi, oras, osa, porsas ja sota kar *a/*ā → sgr o (/ō) silloinkin kun se < kie *e/*ē, koska lähtökielessä vokaali oli jossain määrin labiaalinen; samanlainen edustus on varhaisimmissa ba ja ge lainoissa | |||
| Lubotsky 2001 SUST: 312 | Lisätieto | Nimenomaan ← ir, koska ar sana alkujaan keskiaasialainen substraattisana | ||||
| Katz 2003: 206 | Lisätieto | varhaiskanta-ar | ||||
| Parpola 2005: 44–5 | Tarkennus: varhaiskanta-ar laina | Lähtömuoto *vorāźha | ||||
| Holopainen 2019: 313–314 | + | Tarkennus: kanta-arjalainen laina | *ć osoittaa sanan jo kar lainaksi, ar sanan substraattialkuperä ei este varhaiselle lainalle; *o on kar *a:n substituutio, *w:n labialisoivaa vaikutusta |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:orasa/th:
Rupesin miettimään tämän sanan rekonstruktiota ja lainaetymologiaa tarkemmin. Lainaetymologiassa ei siis ole mitään epäilystä sinänsä, mutta miten tämä UEW:sta löytyvä Ahlqvistin mokšan muoto: urə̑s -- miten tässä on päästy palatalisaatiosta eroon? Voisiko siis olla länsiuralin *worasi tms., josta sitten mokšaan ś etuvokaalin edellä? Vai onko Ahlqvistin merkkaama muoto ihan vailla todistusvoimaa?
Olen itse vimmatusti vastustanut ajatuksia pitää tätä länsiuralilaista sanaa iranilaisena lainana (näinhän on ehdottanut esimerkiksi Lubotsky 2001), koska ś tietenkin viittaa lainautumiseen kantaindoiranista. Jos sanaan rekonstruoitaisiin *s eikä ś, voisi sana tietysti olla lainaa avestatyyppisestä muodosta, jossa olisi jo z.
Keresztesin mordvan konsonanttimonografiassa listataan seuraavat muodot:
"M urtzi 'verschnittener Eber': (MRS) ypoзи, (G A) uŕəs (!), (Paas. P) urəś, (RB) urëś, (Ahl.) uri̥s, (Wit.) ures: borof u. 'Wildeber'; E (Wied.) ruzejcyr"
Tässäkin nuo muodot, jotka näyttävät ei-palataalisilta, ovat epämääräisistä vanhoista lähteistä. Tietääkö joku, ovatko nämä täydellisen epäluotettavia? Mites nämä murteiden G ja A muodot? --Sholopainen (keskustelu) 25. toukokuuta 2020 kello 20.44 (EEST)
- Ahlqvistin ja vanhempien aikojen lähteille epäjohdonmukainen liudennuksen merkitseminen on kyllä aika tyypillistä. G/A-murteiden mahdollisen liudennuksen sananloppuisen kadon säännöllisyydestä en tiedä, mutta ŕ:n nojalla epäilisin että joko liudennusmerkki on lipsahtanut väärälle konsonantille tai sitten näiden kehitys on ollut urəś > *uŕəś > uŕəs. Paasosella on muuten lisäksi ersästä tuota Wiedemannin sanaa vastaava alkuheittoinen (tai sisäheitto + metateesi?) ruźej (Ba Večk Is) ~ ruźi·j (Kad) ~ ruźɨj (Kal), jossa liudennus on säännöllisesti säilynyt. Mokšassa toisinaan on ainakin etuvokaalien edellä sekundääriä ś:ää tai ź:tä (esim. sevəms ~ śevəms 'syödä', säŕgä ~ śäŕgä 'särki'), ersässä sen sijaan yleensä ei.
- — Itse olen muuten sillä kannalla että liudennuksesta todistaisi mordvan lisäksi myös suomen murreasu oraisa, mutta tästä lisää eräässä tulevassa olevassa artikkelissa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 25. toukokuuta 2020 kello 21.17 (EEST)
Joo, vähän arvelinkin, että tähän tyyliin tämä selittyy. Ei siinä mitään, kanta-arjalainen lainaetymologia siis on ja pysyy. --Sholopainen (keskustelu) 25. toukokuuta 2020 kello 22.14 (EEST)