Etymologiadata:imsm:ora
*ora
Vastineet:
mksm. *ora < kksm. *ora < vksm. *ora (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
ora (Jusl 1745; melko yl.) ’piikki; kaira, pora, poltinrauta; naskali / Stachel, Dorn; Bohrer; Brandeisen; Ahle’, poltinora ’poltinpuikko’, orakas ’sienilaji, jonka lakin alapinnalla on tiheä piikistö’, ks. erikseen oras
~ ink ora ’rauta, jolla poltetaan reikiä’, poltinora id. | ka ora ’pora, näveri; poltinora; naskali’, oraine ’naskali’, orastoa, orata ’porata’ | ly ora ’iso näveri, ora’, oraińe ’naskali’ | ve ora, oraińe ’naskali’, orasoŕm ’etusormi’ | va e̮ra ’teräväpäinen (poltto)rauta; vintilä, ora’, (Kukk) ora ’ora’ | vi ora ’(rauta)puikko, poltinrauta; piikki, oka, hyönteisen pistin’, orajas ’terävä, piikkimäinen’ | li (v)orā ’rautapiikki, (myllynkiven) napa’
~ ink ora ’rauta, jolla poltetaan reikiä’, poltinora id. | ka ora ’pora, näveri; poltinora; naskali’, oraine ’naskali’, orastoa, orata ’porata’ | ly ora ’iso näveri, ora’, oraińe ’naskali’ | ve ora, oraińe ’naskali’, orasoŕm ’etusormi’ | va e̮ra ’teräväpäinen (poltto)rauta; vintilä, ora’, (Kukk) ora ’ora’ | vi ora ’(rauta)puikko, poltinrauta; piikki, oka, hyönteisen pistin’, orajas ’terävä, piikkimäinen’ | li (v)orā ’rautapiikki, (myllynkiven) napa’
= lpN (Friis) oarre (In Ko Kld T) ’naskali’ | mdE uro, M ura id. | unk ár id.
? < k-arj t. k-ir *ārā ’naskali, pora’, vrt. m-int ārā id. Ks. myös pura1.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 294a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 97 (+ ve)
- Budenz 1869 NyK 7 19–20 (+ li md tšer unk)
- MUSz 1873–81 750
- Setälä 1896 SUSA 14:3 29 (+ ? lp oarre)
- Setälä 1900 SUSA 17:4 32 (sm ~ md unk; vrt. ? int ārā tai isl alr)
- Munkácsi 1901 ÁKE 137, 644 (sm vi li lp md tšer unk < m-int)
- Jacobsohn 1922 AuU 51–52 (< arj)
- T. I. Itkonen 1943 KV 22 52 (lpIn Ko < sm)
- FUV 1955 134 (sm (> lpIn) md unk ~ sanskr)
- SKES 1958 435–36 (+ ka ly va; ? < ieur)
- MSzFE 1967 92 (sgr < ieur)
- TESz 1 1967 169
- Joki 1973 SUST 151 296 (sgr < k-arj < ieur)
- Katz 1986 MSS 47 103–05
- Mayrhofer 1986–2001 EWAia 173
- Koivulehto 1987 LStA 161:2 206–07
- UEW 1988 342 (sgr < ieur)
- Sammallahti 1988 UrLang 542
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1900 SUSA: 32 | + | = ers уро 'naskali', unk ár 'naskali, ora, puras' ← ar, vrt. mia ā́rā 'ahle, pfriem' | ||||
| ÁKE 1901: 137, 653 | + | = saaKo vuẹ´rr, Ki вуэррь, T vi̮er̜r̜e, ers, mkš ура 'naskali', unk ← ar | ims–md muotojen ar lähtömurteessa a oli labiaalinen | |||
| Гамкрелидзе & Иванов 1984: 923 | + | + | Tarkennus: = ers unk < ksgr *ora ← vkir | lähtökielessä tapahtunut kar *a > *å r:n ja n:n edellä | ||
| Rédei 1986: 45–6 | + | Tarkennus: = saa md unk < *ora ← esiar t. vkar *ōrā | lähtömuoto < ieur *ēlā ~ *ōlā > sindhiin ja orijaan āra, mysa āla 'ora' | |||
| Koivulehto 1987 FS Steinitz: 206–7 | + | + | Tarkennus: ← kar *ārā | lähtömuoto < ieur *ēlā | ||
| Gyula 1992 UAJ: 41–3 | x | Tarkennus: sm-pe ja ugr (> unk) ehkä erillisiä lainoja ← kir | unk ensitavussa *a, muualla *o | |||
| Koivulehto 1999 PP: 215–16 | + | Tarkennus: ← kar | ns. o-lainoissa kuten ora, orpo, suoli, voi, vuori, vuosi, oras, osa, porsas ja sota kar *a/*ā → sgr o (/ō) silloinkin kun se < kie *e/*ē, koska lähtökielessä vokaali oli jossain määrin labiaalinen; samanlainen edustus on varhaisimmissa ba ja ge lainoissa | |||
| Koivulehto 2001 SUST: 248 | + | + | Tarkennus: = md unk < kur *ora ← kar *ārā | kar *a/*ā → sgr o kuten sanoissa orja ja saa oaidnit 'nähdä' [ks. tarkemmin]; ar pitkä vokaali korvautui lyhyellä, koska pitkä ei ollut kohdekielen a-vartaloissa mahdollinen; lähtömuoto < kie *ēlā > kge *ēlō > mysa āla 'ora' | ||
| Katz 2003: 262 | Tarkennus: = saaI uári 'naskali', md < sgr *ṓra ← vkar *ṓrah2; unk erikseen < *ərá ← ar [ks. tarkemmin] | |||||
| Häkkinen J 2009 SUSA: 22 | - | + | Puolesta (vasta-argumentein) | unkariin ulottuva levikki riittää osoittamaan lainan kantauralilaiseksi; ksgr muutos *ā > *ō kyseenalainen | ||
| Koivulehto 2009 SUSA: 81 | + | Puolesta | ar labiaalinen *ā → sgr *ō t. fonotaktisista syistä *o esim. sanoissa hoi- (⇒ hoitaa, hoiva), juoni, ora ja suoja; | |||
| Parpola 2015: 63 | - | Tarkennus: ← kia *ārā | lähtömuodolla ei vastineita ir kielissä | |||
| Holopainen 2019: 163–4 | + | x | Tarkennus: = saaI Ko Ki T (< ksaa *oarē), md unk < kur *ora ← kar *Hā́rāH | unk á jatkaa sekä kur *a:ta että *o:ta, joten ur äännevastaavuudet ovat säännölliset ja lainaa voi pitää kantauralilaisena; ar *ā → ur lyhyt *o, koska vain lyhyet vokaalit olivat mahdollisia; lähtömuoto joko (EWAia) < kie *(H)oléh2- t. (Lubotsky 1988) < kie *h1e/oh1léh2-, mutta useat ar *ā → ur o-tapaukset osoittavat, ettei lainausta tarvitse ajoittaa ennen kie *ō > kar *ā-muutosta; kar lähtömuoto rekonstruoitavissa ia ja ge vastineitten pohjalta, ir vastineitten puuttumisen voi selittää joko mir korpuksen pienuus t. sanan häviäminen ir haarasta; ar sanueen ainoat ie vastineet germaanisia, kuten msk alr 'naskali' | ||
| UED 2020: s.v. ora | + | + | Tarkennus: = saaP oarri, I Ko Ki T 'naskali' (< ksaa *oarē), md (< kmd *urə), unk < kur *ora ← kar *ārā | lähtömuodon vastineita myös sa Ahle < mysa āla ja engl awl < mengl ǣl ~ eal 'naskali' < kge *ēlō, joten kar *ārā < *ēlā; kur *o-edustuksen selittää ero kie kolmen (*/a i u/) ja kur kahdeksan vokaalin systeemien välillä |
Lisättävä Gulya 2003: 81–82 Széljegyzetek az indoeurópai-finnugor kutatásokhoz