Etymologiadata:imsm:jooni
*jooni
Vastineet:
mksm. *jooni < kksm. *jooni < vksm. *janǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ka juoni ’jono; tie, polku; raita, juova; juoni, riidanaihe, kepponen’, juono ’juova, raita, juomu’, juonikas ’juovikas; oikullinen’, juonikki ’juovaselkäinen(lehmä)’, juonikko ’id., juonittelija’, juonie ’rettelöidä, juonitella’ | ve jońikaińe ’juovikas’, jonöi ’valkojuovainen (lehmän nimi)’ | va jōnite̮lla ’kuljeskella, juoksennella’ | vi joon (g. -e) ’viiva, juova, rivi; linja, suunta; taipumus, halu; vauhti, meno’, joone(s)tada ’viivoittaa, linjata, juovittaa’ | li jūoń ’meno, vauhti’ (> latv juonis ’kerta, hetki; matka, kulku’)
- Castrén Suomi 1844 29 (sm ~ lpN juodnâ)
- Schott 1849 AltSpr 107 (sm ~ lpR juone)
- Boller 1853 SbAW 10 287 (+ vi)
- O. Donner 1879 Verwandtschaft 29 (+ li)
- Qvigstad 1881 Beiträge 87 (lp juodnâ < sm)
- Thomsen 1890 BFB 121 (li > latv)
- Genetz 1896 ETV 19 (+ md)
- Toivonen 1933 FUF 21 114 (+ va; lp juone md ~ sm jana; ? < ieur)
- SKES 1955 125–26 (+ ka ve; ~ lp juone, ? md)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Schott 1849: 107 | = saa[E] joene 'tie' | |||||
| Genetz 1896 Suomi: 19 | = ers ян mkš jan 'polku' | |||||
| SKES 1955: s.v. juoni | = saa ?md | |||||
| Živlov 2014 ВЯР: 134 | Tarkennus: = saa (< ksaa *juone̮), md < kur *ji̮nə |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 2009 SUSA: 81–2 | + | + | = saaE joene 'tie' ers ян mkš jan 'polku' < *jōni ← ar (todnäk. ir) *yāna- 'polku, suunta, matka' > mint yā- 'mennä, kulkea' | ar labiaalinen *ā → sgr *ō t. fonotaktisista syistä *o esim. sanoissa hoi- (⇒ hoitaa, hoiva), juoni, ora ja suoja; siirtynyt i-vartaloiseksi kuten *hoi-; lähtömuoto < kie *yeh2- | ||
| Aikio 2012 SUST: 233 | + | Tarkennus: = saaE md < kur *janə ← a-ar *yāna | kur *a > ksm *oo soinnillisen yksittäiskonsonantin ja suppean vokaalin edellä [paralleelein] | |||
| Holopainen 2018 UH: 158–9 | + | Tarkennus: ? = saaE, Ko juõnn 'juova, raita', Ki ю̄нн 'polku' (< ksaa *juone̮), md ? < kur *ji̮nə | vrt. mia yā́na- 'fahrt'; sm jana, jono t. juna ? ← saa | |||
| Holopainen 2019: 106–7 | x | x | Tarkennus: ? ~ saa, md ← k-ar *HyáHna- > mia yā́na-, av yā- | sm jono ja juna eivät säännöllisesti selity saa lainoina; jana mahd. ← ge; korkeintaan harvoissa ar a-vartaloista lainatuissa sanoissa ur jälkitavun suppea vokaali; kur rekonstruktio *janə ei sovi; lähtömuoto ⇐ k-ar HyaH- 'fahren, (dahin)ziehen' (= ge, vrt. sa Jahn) |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Holopainen 2018 UH: 158–9 | + | ? ← ge (? → saaE joene 'tie', Ko juõnn 'juova, raita', Ki ю̄нн 'polku'), vrt. kysa jān, sa Jahn 'laisto, laes; riviin kaadetut pensaat t. pinotut halot' | sm jana, jono t. juna ? ← saa |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:jooni/th:
Pohdintaa kaipaisi, miten toisiinsa suhtautuvat suomen kielen peräti neljä eri muotoa jVnV olevat 'riviä' tms. merkitsevät sanueet: tämän selvästi kantasuomalaisen lisäksi myös jana, jono (+ vepsä) ja juna (+ karj., ? viro). Murteissa myös jona ja johdokset jone, joni; karjalassa juno. Oletan että muutama näistä saattaa olla lainaa saamesta, mutta ainakaan jana ei voi olla. Sen kohdalla kyseeseen saattaisi toisaalta tulla jonkinlainen kontaminaatio jata-sanueen kanssa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 20. huhtikuuta 2020 kello 16.16 (EEST)
- Tämä varianttirimpsu on kyllä hankala ongelma. (Yleisajuisesta jätin nämä jonot ja junat tarkoituksella pois toistaiseksi ainakin.) Sanaa jana on pidetty myös germaanisena lainana, ja olen tätä selitystä hiljattain kannattanut (Holopainen 2018: 158), sillä saisi yhden hankalan variantin pois pelistä. Tätä saamesta lainautumista olen minäkin miettinyt, joskin nyt kun tarkistin tuon mainitun juttuni muotoilun aiheesta, on se vähä pömpöösi ("the word might have been borrowed several times between Saami and Finnic, or the similar looking varieties in Finnic might have a diverse background and have secondarily become mixed"). Lisätutkimusta kaipaa kyllä, mutta varmaan saamelaislainahypoteesilla voisi jonkin noista muodoista selittää. --Sholopainen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2020 kello 16.26 (EEST)
Ja sekottamaan pakkaa vois lisätä vielä sm. jama-sanan, jolla on murteissa harvakseltaan myös merkitys 'rivi, jono; rykelmä'. Huvittavaa, että sanskritissa on yaa-verbin johdoksina yaana- 'Fahrt', yaama- 'Fahrt, Zug' ja diirgha-yaatha- 'langgestreckte Bahn'. Niklas Metsäranta (keskustelu) 20. huhtikuuta 2020 kello 17.38 (EEST)
- Hyvä huomio. Onko tätä suomen sanaa jama pidetty samaan sanueeseen kuuluvana kuin sitä 'verkon liitoskohta'-merkityksistä sanaa? --Sholopainen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2020 kello 17.40 (EEST)
Tämä on kyllä harvinaisen sekava vyyhti; jo mainittujen sanojen lisäksi on vielä muitakin, jotka tulevat muodoltaan ja merkitykseltään lähelle. Luulajansaamessa on joavnne ~ joavnes : gen. joavnná 'stig i snön (spec. efter rovdjur, vilt djur, inte efter renar)' (< ksaam. *joavnē ~ *joavnēs), joka ei äänteellisesti vastaa mitään itämerensuomen sanoista. Ja sitten suomen eteläpohjalaismurteissahan on vielä juntu 'polku'. Sen vastine olisi SSA:n mukaan karjalan-vepsän *junta 'jata', mutta ei kyseessä varmasti ainakaan mikään suora vastine ole, kun toisen tavun vokaali ei täsmää ja merkityskin eroaa; sitä paitsi tuo *junta 'jata' on varmastikin laina (kanta)saamen *jonte̮jō 'jata' -sanasta, vaikka SSA (ilman perusteluja) olettaakin päinvastaista lainaussuuntaa. Eteläpohjalainen juntu 'polku' voisi kuitenkin olla ihan erilähtöinenkin, kun saamen sanallakaan ei tavata muuta merkitystä kuin 'jata'. Muutenkin tässä vyyhdessä on varmasti monenlähtöisiä sanoja. Sanan juoni alkumerkityshän on selvästi 'jäljet, polku' tms., mutta sanoja juna ja jono ei kai ole attestoitu vastaavassa konkreettisessa merkityksessä ja niiden semanttinen tausta voi siksi olla toisenlainen. Kehitys 'jäljet, polku' > 'jono tms.' on toki tavallinen, mutta jälkimmäinen merkitys voi helposti kehittyä aivan muistakin lähtökohdista. --Ante Aikio (keskustelu) 11. tammikuuta 2024 kello 08.37 (EET)