Etymologiadata:imsm:jooni

*jooni

Vastineet:

• Suomi: juoni
• Karjala: juoni
• Vepsä:
• Vatja: jooni
• Pohjoisviro: joon
• Eteläviro: ju̬u̬ń
• Liivi: jūoņ?

mksm. *jooni < kksm. *jooni < vksm. *janǝ̑ (P.K.)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Länsiuralilainen

Lähde, s.					Väite	Argumentit
Genetz 1896 ETV: 19					= md jan ’polku’

Arjalaisperäinen

Lähde, s.					Väite	Argumentit
Toivonen 1933 FUF: 114					= md; (Koivulehto) ← ? ar, vrt. mint yā́nas ’bahn’, yā́nam ’gang, vehikel’, av yānō ’förderung, glück’
Koivulehto 2009 SUSA: 81–2					Lisätieto	Luultavasti iranilainen; ur *ō vastaa arjan pitkää *ā:ta kuten iranilaislainassa suoja
Holopainen 2018 UH: 158–9					Tarkennus: vokaalirekonstruktio	lur rekonstruktion oltava *ji̮ni
Holopainen 2019: 106–7					Puolesta

Keskustelu

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata:imsm:jooni/th:

Pohdintaa kaipaisi, miten toisiinsa suhtautuvat suomen kielen peräti neljä eri muotoa jVnV olevat 'riviä' tms. merkitsevät sanueet: tämän selvästi kantasuomalaisen lisäksi myös jana, jono (+ vepsä) ja juna (+ karj., ? viro). Murteissa myös jona ja johdokset jone, joni; karjalassa juno. Oletan että muutama näistä saattaa olla lainaa saamesta, mutta ainakaan jana ei voi olla. Sen kohdalla kyseeseen saattaisi toisaalta tulla jonkinlainen kontaminaatio jata-sanueen kanssa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 20. huhtikuuta 2020 kello 16.16 (EEST)

Tämä varianttirimpsu on kyllä hankala ongelma. (Yleisajuisesta jätin nämä jonot ja junat tarkoituksella pois toistaiseksi ainakin.) Sanaa jana on pidetty myös germaanisena lainana, ja olen tätä selitystä hiljattain kannattanut (Holopainen 2018: 158), sillä saisi yhden hankalan variantin pois pelistä. Tätä saamesta lainautumista olen minäkin miettinyt, joskin nyt kun tarkistin tuon mainitun juttuni muotoilun aiheesta, on se vähä pömpöösi ("the word might have been borrowed several times between Saami and Finnic, or the similar looking varieties in Finnic might have a diverse background and have secondarily become mixed"). Lisätutkimusta kaipaa kyllä, mutta varmaan saamelaislainahypoteesilla voisi jonkin noista muodoista selittää. --Sholopainen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2020 kello 16.26 (EEST)

Ja sekottamaan pakkaa vois lisätä vielä sm. jama-sanan, jolla on murteissa harvakseltaan myös merkitys 'rivi, jono; rykelmä'. Huvittavaa, että sanskritissa on yaa-verbin johdoksina yaana- 'Fahrt', yaama- 'Fahrt, Zug' ja diirgha-yaatha- 'langgestreckte Bahn'. Niklas Metsäranta (keskustelu) 20. huhtikuuta 2020 kello 17.38 (EEST)

Hyvä huomio. Onko tätä suomen sanaa jama pidetty samaan sanueeseen kuuluvana kuin sitä 'verkon liitoskohta'-merkityksistä sanaa? --Sholopainen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2020 kello 17.40 (EEST)