Etymologiadata:imsm:sooja

*sooja

Vastineet:

• Suomi: suoja
• Karjala: suoja
• Vepsä:
• Vatja: sooja
• Pohjoisviro: soe
• Eteläviro: ⇐?
• Liivi:

mksm. *sooja < vksm. *+ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

suoja¹ (Agr; yl.) ’Schutz; Unterkunft, Schuppen’, itämurt. myös ’huone, rakennus’, yhd. karjasuoja; tuulensuoja, sateensuoja, johd. suojaisa, suojaton, suojata, suojautua, suojella, suojus
~ ka suoja ’suoja, suojus, turva; (mon. suojat) rakennukset, asumukset; suojaisa, tyyni’, suojata ’viedä suojaan, korjata talteen; pitää suojassa, puolustaa, suojella, varjella, hoitaa; kätkeä, piilottaa; varata, panna säästöön’, suojo ’tuulensuoja’ (sm suojella > lpN suoggjâlit (In) ’suojella’)

= lp suoggje ’suoja, peite (N); tuulensuoja, suojapuoli’ (ellei vanha ims laina).

Vanhoina vastineina voivat edelleen tulla kyseeseen tšerL šaj- ’taka-’: šajkə̑ ’taakse’, I šoj-: šojt́ś, šojə̑ltš ’takaa’, šojlan ’myöhemmin’, šöštem ’varjostaa’ | votj saj ’varjo, suoja, suojapaikka; viileys’ | syrj saj ’suoja, paikka jnk takana’: saji̮n ’takana’ (> ostjI säj, E P saj ’suoja, varjo; taka-; väliseinä, uudin’, vogP (Munk) saj ’taka-, syrjäinen paikka’), joiden lähtömuoto on *sajᴈ (samanlaisia äännesuhteita myös s.v. suola); nämä edelleen mahd.

< ir, vrt. pers sāya, pehl sāyag ’varjo, suoja’, m-int chāyā́ ’varjo, kuvajainen’. Toisenlaista alkuperää on ims-lp sanoille esitetty baltt kielistä (*stōje- v:stä *stā- ~ *stō- ’seistä’; 2. tavun vokaalin kannalta rinnastus on ongelmallinen). Ks. myös suoja².

Lähdekirjallisuus:

• Castrén Suomi 1844 29 (sm ~ lp)
• VW 2 1876 93–94 (+ votj)
• Anderson 1893 Wandl 223 (+ syrj)
• Munkácsi 1901 ÁKE 226 (votj-syrj, vog-ostj < ir)
• Setälä 1902–03 FUF 2 251 (+ tšer)
• Paasonen 1903 s-laute 70–73
• Jacobsohn 1922 AuU 127–28 (perm obinugr < arj, epävarmoja sm lp tšer)
• Saareste 1924 LVEM 259 (+ ka)
• E. Itkonen 1953–54 FUF 31 165 (?? tšer, lp ? < sm)
• FUV 1955 115–16
• Rédei 1958 NyK 60 428 (vog ostj < syrj)
• SKES 1969 1111–12
• Joki 1973 SUST 151 319–20 (tšer-perm ? < arj, epävarmempia sm lp)
• UEW 1988 748–49 (? sm tšer perm < ir)
• Sammallahti 1988 UrLang 553 (? sm tšer perm)
• Liukkonen 1999 SUST 235 131–33 (< baltt)

[suoja Álgu-tietokannassa]

suoja² (Schr 1637; LounSm Häme EPohjanm Kaakk- ja KSm) ’leuto, lauha (talvisää) / Tauwetter; mild, über Null (Winterwetter)’, yhd. suojalumi, johd. (murt.) suojata, (harv. Kymenl myös) suojeta, suojentua ’lämmitä, lauhtua’, suojennella (Lavansaari InkVi) ’lämmitellä’
~ ink sōja ’lämmin’ | ka suoja ’leuto ilma, suojasää; leuto, lauha’, suojaine ’haalea, lämmin’ | va sōja ’lämmin, lämpö’, sōjettā ’lämmittää’, sōje̮te̮lla ’lämmitellä’ | vi soe (g. sooja) ’lämmin’, soendada, soojendada ’lämmittää, kuumentaa’, soojus ’lämpö’.

Samaa alkuperää kuin suoja¹, ks. tätä. Merk:n kehitys kaiketi ’varjo, suoja’ > ’tuulensuoja’ > ’lämmin (yleensä)’ > ’leuto (sää), ei pakkanen’.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 82 (sm ~ vi)
• Ahlqvist 1856 WotGr 151 (+ va)
• Saareste 1924 LVEM 259 (+ ka)
• SKES 1969 1111–12
Lisää kirjallisuutta s.v. suoja¹

[suoja Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
VW 1876: 93–4					= saa[P] suodji 'suoja, verho', udm сай 'varjo, katve, pimento, siimes'
Setälä 1902 FUF: 251	+				= saa, ma шой- 'taka-', udm, ko сай 'tila jnk takana'
UEW 1987: s.v. sajз	x	+			Puolesta (vaihtoehtoisena)	Edellyttää epäsäännöllistä äännekehitystä *a > ksm *oo, kuten sanoissa suola ja suota, ehkä verbin suoda vaikutuksesta
EWTsch 2013: s.v. šojə̑l	+				Tarkennus: ? = saa ma (> kma *šojə̑-) pe	[ma äännevaihteluista]
Напольских 2015 LU: 162–3	-	-		-	Vastaan	Mikään esitetyistä ur *a > ksm *oo -tapauksista ei ole uskottava [ks. perusteluita], eikä myöskään udm ko a < ur *a. Ims merkitykset eroavat olennaisesti esitettyjen ma & pe vastineitten semantiikasta; nämä todnäk ← turk t. ir [ks. perusteluita]

Arjalaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Paasonen 1903 SUST: 70–3	+	+	+	x	= ?saaL suodje, P suodji 'suoja, verho', ma шой- 'taka-', udm сай 'varjo, katve, pimento, siimes', ko сай 'tila jnk takana' ? ← pers sāya, sāye 'varjo; suoja, apu, puolustus' = mia chāyā- 'varjo'
Koivulehto 1997 symp: 28	+				Tarkennus: ← ir *sāyā	ar *a/ā edustuu lainoissa usein labiaalivokaalina
Koivulehto 2001 StOr: 363–4	+		+		Tarkennus: joko ← kar *sćāyā t. miel. (>) vkir *(s)cāyā t. (>) kir *sājā, joista → ma pe, vrt. mia pers	Pitkä vokaali A-vartalossa viittaa sgr aikaa ja vanhimpia ar kontakteja myöhempään alkuperään, eikä ksm *oo voi olla sekundääri; ar *a/ā usein → sgr *o/ō, eikä *ā koskaan → ims *aa; rinnakkaisissa ma pe lainoissa ar *a → *a, joten pe lainan on oltava *a:n pe labialisaatiota myöhempi. Lähtömuoto < kie *sḱeh1-yeh2 > kr σκιά 'varjo; aave'; ims → saaI [ks. tarkemmin]
Linde 2007: 154	x				Vastaan (puoltoargumentein)	Ksm–pe *a > ksm *oo sanoissa suoja, suola ja suota eikä sitä voi perustella homonymian välttämisellä ainakaan s:ssa suoja
Koivulehto 2009 SUSA: 81	+		+		Tarkennus: todnäk ← mkir (< kar → hoi-)	Ims s selittyy parhaiten ← mkir *s, kuten sanassa vasa; ar labiaalinen *ā → sgr *ō t. fonotaktisista syistä *o esim. sanoissa hoi- (⇒ hoitaa, hoiva), juoni, ora ja suoja. Lähtömuodosta ⇒ mav a-saiia 'varjostamaton'
Pystynen 2018: 66–7	x				Tarkennus: < kksm *saaja ← ir → saa ma pe	Voinut lainautua vasta ksm kehityksen *a > *aa > *oo keskivaiheessa, sillä esikantasuomessa ei ollut pitkiä vokaaleita eikä niitä kehittynyt jälkitavun *A:n edelle [ks. tarkemmin]
Holopainen 2019: 214	x				Tarkennus: ? = saa ← kir *scāyaH t. (<) kar *ścaH-yaH-	Ksm–saa s voi olla < *ś ← kir *sc- t. kar *sć; muita yhtä myöhäisiä [kehityksen *a > *aa jälkeisiä ir] lainoja ei tunneta

Balttilaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Liukkonen 1999 SUST: 131–3		+	+		= ?saa[L suodje, P suodji 'suoja, verho'] ← ba stājā = lv stāja 'ryhti', mksl стɑıɑ 'maatila' ym. sl 'jk (vaatimaton) rakennus' [ks. tarkemmin]
Nilsson 2001 LBa: 191			-		Vastaan	Oletetulle lähtömuodolle ei vastineita ba kielissä [sic!]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:suoja