Etymologiadata:imsm:sooja
*sooja
Vastineet:
mksm. *sooja < vksm. *+ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
suoja1 (Agr; yl.) ’Schutz; Unterkunft, Schuppen’, itämurt. myös ’huone, rakennus’, yhd. karjasuoja; tuulensuoja, sateensuoja, johd. suojaisa, suojaton, suojata, suojautua, suojella, suojus
~ ka suoja ’suoja, suojus, turva; (mon. suojat) rakennukset, asumukset; suojaisa, tyyni’, suojata ’viedä suojaan, korjata talteen; pitää suojassa, puolustaa, suojella, varjella, hoitaa; kätkeä, piilottaa; varata, panna säästöön’, suojo ’tuulensuoja’ (sm suojella > lpN suoggjâlit (In) ’suojella’)
~ ka suoja ’suoja, suojus, turva; (mon. suojat) rakennukset, asumukset; suojaisa, tyyni’, suojata ’viedä suojaan, korjata talteen; pitää suojassa, puolustaa, suojella, varjella, hoitaa; kätkeä, piilottaa; varata, panna säästöön’, suojo ’tuulensuoja’ (sm suojella > lpN suoggjâlit (In) ’suojella’)
= lp suoggje ’suoja, peite (N); tuulensuoja, suojapuoli’ (ellei vanha ims laina).
Vanhoina vastineina voivat edelleen tulla kyseeseen tšerL šaj- ’taka-’: šajkə̑ ’taakse’, I šoj-: šojt́ś, šojə̑ltš ’takaa’, šojlan ’myöhemmin’, šöštem ’varjostaa’ | votj saj ’varjo, suoja, suojapaikka; viileys’ | syrj saj ’suoja, paikka jnk takana’: saji̮n ’takana’ (> ostjI säj, E P saj ’suoja, varjo; taka-; väliseinä, uudin’, vogP (Munk) saj ’taka-, syrjäinen paikka’) , joiden lähtömuoto on *sajᴈ (samanlaisia äännesuhteita myös s.v. suola); nämä edelleen mahd.
< ir, vrt. pers sāya, pehl sāyag ’varjo, suoja’, m-int chāyā́ ’varjo, kuvajainen’. Toisenlaista alkuperää on ims-lp sanoille esitetty baltt kielistä (*stōje- v:stä *stā- ~ *stō- ’seistä’; 2. tavun vokaalin kannalta rinnastus on ongelmallinen). Ks. myös suoja2.
Lähdekirjallisuus:
- Castrén Suomi 1844 29 (sm ~ lp)
- VW 2 1876 93–94 (+ votj)
- Anderson 1893 Wandl 223 (+ syrj)
- Munkácsi 1901 ÁKE 226 (votj-syrj, vog-ostj < ir)
- Setälä 1902–03 FUF 2 251 (+ tšer)
- Paasonen 1903 s-laute 70–73
- Jacobsohn 1922 AuU 127–28 (perm obinugr < arj, epävarmoja sm lp tšer)
- Saareste 1924 LVEM 259 (+ ka)
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 165 (?? tšer, lp ? < sm)
- FUV 1955 115–16
- Rédei 1958 NyK 60 428 (vog ostj < syrj)
- SKES 1969 1111–12
- Joki 1973 SUST 151 319–20 (tšer-perm ? < arj, epävarmempia sm lp)
- UEW 1988 748–49 (? sm tšer perm < ir)
- Sammallahti 1988 UrLang 553 (? sm tšer perm)
- Liukkonen 1999 SUST 235 131–33 (< baltt)
suoja2 (Schr 1637; LounSm Häme EPohjanm Kaakk- ja KSm) ’leuto, lauha (talvisää) / Tauwetter; mild, über Null (Winterwetter)’, yhd. suojalumi, johd. (murt.) suojata, (harv. Kymenl myös) suojeta, suojentua ’lämmitä, lauhtua’, suojennella (Lavansaari InkVi) ’lämmitellä’
~ ink sōja ’lämmin’ | ka suoja ’leuto ilma, suojasää; leuto, lauha’, suojaine ’haalea, lämmin’ | va sōja ’lämmin, lämpö’, sōjettā ’lämmittää’, sōje̮te̮lla ’lämmitellä’ | vi soe (g. sooja) ’lämmin’, soendada, soojendada ’lämmittää, kuumentaa’, soojus ’lämpö’.
~ ink sōja ’lämmin’ | ka suoja ’leuto ilma, suojasää; leuto, lauha’, suojaine ’haalea, lämmin’ | va sōja ’lämmin, lämpö’, sōjettā ’lämmittää’, sōje̮te̮lla ’lämmitellä’ | vi soe (g. sooja) ’lämmin’, soendada, soojendada ’lämmittää, kuumentaa’, soojus ’lämpö’.
Samaa alkuperää kuin suoja1, ks. tätä. Merk:n kehitys kaiketi ’varjo, suoja’ > ’tuulensuoja’ > ’lämmin (yleensä)’ > ’leuto (sää), ei pakkanen’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 82 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 151 (+ va)
- Saareste 1924 LVEM 259 (+ ka)
- SKES 1969 1111–12 Lisää kirjallisuutta s.v. suoja1
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
|- | Koivulehto 2009 SUSA: 81 | + || || || | Puolesta | ar labiaalinen *ā → sgr *ō t. fonotaktisista syistä *o esim. sanoissa hoi- (⇒ hoitaa, hoiva), juoni, ora ja suoja;