| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Paasonen 1903 SUST: 70–3
|
+ |
+ |
+ |
x
|
= ?saaL suodje, P suodji 'suoja, verho', ma шой- 'taka-', udm сай 'varjo, katve, pimento, siimes', ko сай 'tila jnk takana' ? ← pers sāya, sāye 'varjo; suoja, apu, puolustus' = mia chāyā- 'varjo'
|
|
| Koivulehto 1997 symp: 28
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: ← ir *sāyā
|
ar *a/ā edustuu lainoissa usein labiaalivokaalina
|
| Koivulehto 2001 StOr: 363–4
|
+ |
|
+ |
|
Tarkennus: joko ← kar *sćāyā t. miel. (>) vkir *(s)cāyā t. (>) kir *sājā, joista → ma pe, vrt. mia pers
|
Pitkä vokaali A-vartalossa viittaa sgr aikaa ja vanhimpia ar kontakteja myöhempään alkuperään, eikä ksm *oo voi olla sekundääri; ar *a/ā usein → sgr *o/ō, eikä *ā koskaan → ims *aa; rinnakkaisissa ma pe lainoissa ar *a → *a, joten pe lainan on oltava *a:n pe labialisaatiota myöhempi. Lähtömuoto < kie *sḱeh1-yeh2 > kr σκιά 'varjo; aave'; ims → saaI [ks. tarkemmin]
|
| Linde 2007: 154
|
x |
|
|
|
Vastaan (puoltoargumentein)
|
Ksm–pe *a > ksm *oo sanoissa suoja, suola ja suota eikä sitä voi perustella homonymian välttämisellä ainakaan s:ssa suoja
|
| Koivulehto 2009 SUSA: 81
|
+ |
|
+ |
|
Tarkennus: todnäk ← mkir (< kar → hoi-)
|
Ims s selittyy parhaiten ← mkir *s, kuten sanassa vasa; ar labiaalinen *ā → sgr *ō t. fonotaktisista syistä *o esim. sanoissa hoi- (⇒ hoitaa, hoiva), juoni, ora ja suoja. Lähtömuodosta ⇒ mav a-saiia 'varjostamaton'
|
| Pystynen 2018: 66–7
|
x |
|
|
|
Tarkennus: < kksm *saaja ← ir → saa ma pe
|
Voinut lainautua vasta ksm kehityksen *a > *aa > *oo keskivaiheessa, sillä esikantasuomessa ei ollut pitkiä vokaaleita eikä niitä kehittynyt jälkitavun *A:n edelle [ks. tarkemmin]
|
| Holopainen 2019: 214
|
x |
|
|
|
Tarkennus: ? = saa ← kir *scāyaH t. (<) kar *ścaH-yaH-
|
Ksm–saa s voi olla < *ś ← kir *sc- t. kar *sć; muita yhtä myöhäisiä [kehityksen *a > *aa jälkeisiä ir] lainoja ei tunneta
|
