Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:soo-

Sanatista

*soo-

Vastineet:

mksm. *soo- < kksm. *suwa- < vksm. *suwa- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

suoda (Agr; melko yl.) ’sallia, antaa; toivoa / gönnen, gewähren; hoffen’, nominaalimuotoja suoma, suopa (hyvän-, pahansuopa), suotu (josta ilm. johd. suotuisa), johd. suopua (Kaakk- ja PäijHäme Pohjanm Peräp Länsip Verml) ’suostua, tulla myötämieliseksi; kiintyä, mieltyä’, suopeamyötämielinen’, tähän ilm. myös suosia ja suostua (ks. näistä erikseen)
~ ka (sm >) suuvasuoda’ | ? ly ei suei saa’ | va sōviatoivoa’ | vi soovidatoivoa, toivottaa’ (sm > lpN suovvât (Lu In) ’suoda, sallia’)
= syrj śini̮suoda, sallia; toivoa’, bur śini̮siunata, toivoa hyvää; toivottaa onnea’ (burhyvä’). Myös hyvin vanhaa ieur laina-alkuperää on pidetty mahdollisena (jolloin syrj sana olisi muuta alkuperää): ieur *suH-é-, vrt. m-int suvátiajaa, panna liikkeelle; suoda (jumala)’, kr eãnsallia’. Samaa lainalähdettä on esitetty myös v:lle soutaa, ks. tätä.
Lähdekirjallisuus:
  • Ahrens 1843 GrEhstn 127 (sm ~ vi)
  • Lönnrot 1854 Enare 252 (+ lpN In)
  • Uotila 1939–40 FUF 26 172 (sm vi ~ syrj; lp < sm)
  • Turunen 1950 SUST 99 34 (+ ly)
  • SKES 1969 1110 (+ va, ka < sm; ? ~ syrj, epävarmoja vastineita myös vog ostj)
  • UEW 1988 447 (sgr *soŋe- sm ?? syrj ?? ostj), 775–76 (sm-perm *śoŋe- sm ? ~ syrj)
  • Koivulehto 1988 Laryngale 285–86 (< ieur *suH-é, kuten soutaa)
  • Koivulehto 1991 SbÖAW 566 59–62
Uralilainen (1)
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Setälä 1894 FS Thomsen: 231 = mns[P] taŋχ- 'tahtoa', ha[E] taŋa-m 'toivoa, tahtoa, haluta, rakastaa'
Živlov 2014 ВЯР: 141 Tarkennus: = mnsE taŋk- 'tahtoa', P (< kmns *taŋk), haI lăŋka- /jăŋka- 'toivoa, tahtoa, haluta, rakastaa' (< kha *Li̮ŋkā) < kur *soŋi-
Uralilainen (2)
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Uotila 1939–40 FUF: 172 + = ko сины 'suoda, sallia, toivoa' < ksgr *śᴕjᴕ
Holopainen 2020 konf: 312 - Vastaan ims ja ko muodot eivät sovi yhteen
Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Koivulehto 1988 IdgB: 285 + + = (saa ma pe ha sam) < kur *suxi̮- (⇒ soutaa) ← kie *suH-é- > mia suváti 'ajaa, panna liikkeelle; suoda (jumala)'
Koivulehto 1991: 59–62 + + + Tarkennus: = (saa ma ?ko mns ha sam) < kur *suxi̮- ← kie *suH-é- > mia suváti 'ajaa, panna liikkeelle; suoda (jumala)'
Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Koivulehto 1999 BkFnf: 227, 230, 232 + + + < esiksm *suwa-/ *suwe- (*suxe-) ← ir t. kiar *suv-a- < vkar *suv-e:o- < kie *suH-e:o- (→ soutaa) > mia mia suv-á-ti 'panee liikkeeseen, liikuttaa, jouduttaa; (jumala) suo'; ⇒ sm suvaita Supistuman tulos sama kuin sanoissa juoda, syödä ja vuo. Uskonnollis-myyttisiin käsityksiin liittyvästä sanastosta arjalaislainoja ovat myös jumala, mana, marras, sammas, syntyä, syttyä ja taivas. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat ?aisa, aivan, apu, marras, ojas, sammas, suoda ja taivas
Koivulehto 2005 Vir: 330–1 + + Puolesta Uskonnollis-myyttisen sanaston arjalaislainoja ovat myös peijas ja (hyvin vanha) kekri. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat myös peijas, ahne, herätä, iha, isota ja paksu [sanoja aisa ja aivan ei mainita]
Holopainen 2020 konf: 312 Tarkennus: < esiksm *suwi- / *suγi- joko ← kie *suH-e/o t. ← kar > mia suváti 'ajaa, panna liikkeelle; suoda (jumala)'
Holopainen 2022 AABLUS: 35, 37 x Tarkennus: < esiksm *suwa- ← kar *suHáti > mia suváti Johdos sm suvaita, ka suvaija osoittaa verbin alun perin a-vartaloiseksi


EVE:n sana-artikkeli

EVE:suoda

Etymologiadata talk:imsm:soo-