Etymologiadata:imsm:soo-
*soo-
Vastineet:
- Suomi: suoda
- Karjala: suuva
- Vepsä:
- Vatja: soovia⇐
- Pohjoisviro: soovima⇐
- Eteläviro: su̬u̬v́ma⇐
- Liivi:
mksm. *soo- < kksm. *suwa- < vksm. *suwa- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
suoda (Agr; melko yl.) ’sallia, antaa; toivoa / gönnen, gewähren; hoffen’, nominaalimuotoja suoma, suopa (hyvän-, pahansuopa), suotu (josta ilm. johd. suotuisa), johd. suopua (Kaakk- ja PäijHäme Pohjanm Peräp Länsip Verml) ’suostua, tulla myötämieliseksi; kiintyä, mieltyä’, suopea ’myötämielinen’, tähän ilm. myös suosia ja suostua (ks. näistä erikseen)
~ ka (sm >) suuva ’suoda’ | ? ly ei su ’ei saa’ | va sōvia ’toivoa’ | vi soovida ’toivoa, toivottaa’ (sm > lpN suovvât (Lu In) ’suoda, sallia’)
~ ka (sm >) suuva ’suoda’ | ? ly ei su ’ei saa’ | va sōvia ’toivoa’ | vi soovida ’toivoa, toivottaa’ (sm > lpN suovvât (Lu In) ’suoda, sallia’)
= syrj śini̮ ’suoda, sallia; toivoa’, bur śini̮ ’siunata, toivoa hyvää; toivottaa onnea’ (bur ’hyvä’). Myös hyvin vanhaa ieur laina-alkuperää on pidetty mahdollisena (jolloin syrj sana olisi muuta alkuperää): ieur *suH-é-, vrt. m-int suváti ’ajaa, panna liikkeelle; suoda (jumala)’, kr eãn ’sallia’. Samaa lainalähdettä on esitetty myös v:lle soutaa, ks. tätä.
Lähdekirjallisuus:
- Ahrens 1843 GrEhstn 127 (sm ~ vi)
- Lönnrot 1854 Enare 252 (+ lpN In)
- Uotila 1939–40 FUF 26 172 (sm vi ~ syrj; lp < sm)
- Turunen 1950 SUST 99 34 (+ ly)
- SKES 1969 1110 (+ va, ka < sm; ? ~ syrj, epävarmoja vastineita myös vog ostj)
- UEW 1988 447 (sgr *soŋe- sm ?? syrj ?? ostj), 775–76 (sm-perm *śoŋe- sm ? ~ syrj)
- Koivulehto 1988 Laryngale 285–86 (< ieur *suH-é, kuten soutaa)
- Koivulehto 1991 SbÖAW 566 59–62
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1894 FS Thomsen: 231 | = mns[P] taŋχ- 'tahtoa', ha[E] taŋa-m 'toivoa, tahtoa, haluta, rakastaa' | |||||
| Živlov 2014 ВЯР: 141 | Tarkennus: = mnsE taŋk- 'tahtoa', P (< kmns *taŋk), haI lăŋka- /jăŋka- 'toivoa, tahtoa, haluta, rakastaa' (< kha *Li̮ŋkā) < kur *soŋi- |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Uotila 1939–40 FUF: 172 | + | = ko сины 'suoda, sallia, toivoa' < ksgr *śᴕjᴕ | ||||
| Holopainen 2020 konf: 312 | - | Vastaan | ims ja ko muodot eivät sovi yhteen |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1988 IdgB: 285 | + | + | = (saa ma pe ha sam) < kur *suxi̮- (⇒ soutaa) ← kie *suH-é- > mia suváti 'ajaa, panna liikkeelle; suoda (jumala)' | |||
| Koivulehto 1991: 59–62 | + | + | + | Tarkennus: = (saa ma ?ko mns ha sam) < kur *suxi̮- ← kie *suH-é- > mia suváti 'ajaa, panna liikkeelle; suoda (jumala)' |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1999 BkFnf: 227, 230, 232 | + | + | + | < esiksm *suwa-/ *suwe- (*suxe-) ← ir t. kiar *suv-a- < vkar *suv-e:o- < kie *suH-e:o- (→ soutaa) > mia mia suv-á-ti 'panee liikkeeseen, liikuttaa, jouduttaa; (jumala) suo'; ⇒ sm suvaita | Supistuman tulos sama kuin sanoissa juoda, syödä ja vuo. Uskonnollis-myyttisiin käsityksiin liittyvästä sanastosta arjalaislainoja ovat myös jumala, mana, marras, sammas, syntyä, syttyä ja taivas. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat ?aisa, aivan, apu, marras, ojas, sammas, suoda ja taivas | |
| Koivulehto 2005 Vir: 330–1 | + | + | Puolesta | Uskonnollis-myyttisen sanaston arjalaislainoja ovat myös peijas ja (hyvin vanha) kekri. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat myös peijas, ahne, herätä, iha, isota ja paksu [sanoja aisa ja aivan ei mainita] | ||
| Holopainen 2020 konf: 312 | Tarkennus: < esiksm *suwi- / *suγi- joko ← kie *suH-e/o t. ← kar > mia suváti 'ajaa, panna liikkeelle; suoda (jumala)' | |||||
| Holopainen 2022 AABLUS: 35, 37 | x | Tarkennus: < esiksm *suwa- ← kar *suHáti > mia suváti | Johdos sm suvaita, ka suvaija osoittaa verbin alun perin a-vartaloiseksi |