Etymologiadata:imsm:söö-

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*söö-

Vastineet:

mksm. *söö- < kksm. *sewe- < vksm. *sewǝ- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:söö-/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Gyarmathi 1799: 99, 196, 214 = hanti, mansi, unkari
Sjögren 1821: 30 = komi, udmurtti
Lindström 1852: 91 = mordva
Abondolo 1996: 57–8 = ksam *timä ’hammas’ Samojedin sana mahdollisesti johdettu kur verbistä *sixi- ’syödä’
Janhunen 2000 CNIFU: 73 Puolesta
Aikio 2002 FUF: 34–6 Lisätieto Sam *time voi palautua asuihin *sew- tai *sewi-. Myös muita ur ruumiinosatermejä johdettu *-mA-suffiksilla (kur *ńäl- ’kieli, suu’, ksam *ńim-me ’rinta’). Semanttinen paralleeli kie *h1dont- ’hammas’ johd. < *h1ed- ’syödä’


Arjalaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
2004 NES: s.v. syödä Puolesta (vaihtoehtoisena) [Koivulehdon esitelmässä Suomalais-Ugrilaisessa Seurassa 21.3.2003 esittämä etymologia saa varovaisen kannatuksen]
Koivulehto 2006 SlH: 191 + ← *- < varhaisk./finn.-ugr. *sevi-/*śevi- ← esi/varhaiskir *dzyewye- ’syödä’ (alunp. esitelmä Suomalais-Ugrilaisessa Seurassa 21.3.2003) Ir lainaoriginaali on vastine sanan jäytää esibaltoslaavilaiselle lähtömuodolle, osottaa baltoslaavin palatovelaarien affrikoitumisen myöhemmäksi kuin indoiranissa

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:söö-