EVE:syödä

From Sanat

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *söö- >

  • suomen syödä
  • karjalan syyvä
  • vepsän söda
  • vatjan süvvä
  • viron sööma
  • eteläviron sü̬ü̬mä
  • liivin sīedõ

Merkitykset

karjala, vatja, liivi

Syödä-verbillä on koko itämerensuomessa sama perusmerkitys. Siellä täällä, ainakin suomessa, karjalassa ja virossa syömiseksi kutsutaan myös kalvamista, syövyttämistä ja uurtamista, karjalassa myös pilaamista ja vaivaamista. Suomessa ja karjalassa sanotaan, että kala syö, kun se käy pyydykseen.

Alkuperä

Syödä palautuu kantauralin verbivartaloon *sewǝ-. Vastineita ovat ersän сэвемс, mokšan śevəms, śivəms 'syödä; pilata, turmella (noita-akat uskomuksissa)', komin сьойны, udmurtin сины 'syödä', pohjoismansin tāj- 'syödä' (vastineet myös muissa mansin kielissä), pohjoishantin li- 'syödä; palaa' ja unkarin eszik (alkujaan johdos, e- edustaa uralilaista verbivartaloa) 'syödä'. Samojedikielten 'hammasta' tarkoittavat sanat, kuten tundranenetsin тибя, jatkavat vanhaa johdosta (*sewǝ-mä) tästä kantauralin *sewǝ-verbistä. Itsenäisenä verbinä ei se ole samojedikielissä säilynyt.

Kaikissa muissakaan uralilaisissa kielihaaroissa ei *sewǝ-verbillä ole jatkajia: esimerkiksi saamelaiskielissä se on korvautunut kantasuomen *purë- 'purra' -verbin vastineella.