syödä

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *söö-

suomen syödä
karjalan syyvä
vepsän söda
vatjan süvvä
viron sööma
eteläviron sü̬ü̬mä
liivin sīedõ

Levikki ja merkitykset

Syödä-verbillä on koko itämerensuomessa sama perusmerkitys. Siellä täällä, ainakin suomessa, karjalassa ja virossa syömiseksi kutsutaan myös kalvamista, syövyttämistä ja uurtamista, karjalassa myös pilaamista ja vaivaamista. Suomessa ja karjalassa sanotaan, että kala syö, kun se käy pyydykseen.

Alkuperä

Syödä palautuu kantauralin verbivartaloon *sewǝ-. Vastineita ovat ersän сэвемс, mokšan śevəms, śivəms 'syödä; pilata, turmella (noita-akat uskomuksissa)', komin сьойны, udmurtin сины 'syödä', pohjoismansin tāj- 'syödä' (vastineet myös muissa mansin kielissä), pohjoishantin li- 'syödä; palaa' ja unkarin eszik (alkujaan johdos, e- edustaa uralilaista verbivartaloa) 'syödä'. Samojedikielten 'hammasta' tarkoittavat sanat, kuten tundranenetsin тибя, jatkavat vanhaa johdosta (*sewǝ-mä) tästä kantauralin *sewǝ-verbistä. Itsenäisenä verbinä ei se ole samojedikielissä säilynyt.

Kaikissa muissakaan uralilaisissa kielihaaroissa ei *sewǝ-verbillä ole jatkajia: esimerkiksi saamelaiskielissä se on korvautunut kantasuomen *purë- 'purra' -verbin vastineella.