Etymologiadata:imsm:purë-
*purë-
Vastineet:
- Suomi: purra
- Karjala: purra
- Vepsä: purda
- Vatja: purra
- Pohjoisviro: purema
- Eteläviro: purõma
- Liivi: pu’rrõ
mksm. *purë- < kksm. *purë- < vksm. *purǝ̑- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
purra (Agr; yl.) ’beißen’, puraista, pureskella, pureutua, purema, ks. erikseen puru
~ ink purra ’purra’, pureksennella ’pureksia’ | ka purra ’purra, järsiä; kuohita (poro) puremalla; kalvaa, kivistää, nipistellä (pakkanen)’, pureksie, puretella ’pureskella’, purema, puretes ’purema’ | ly purda ’purra; vihloa, nipistää, koskea’, puŕijad (mon.) ’kouristukset (vatsassa)’ | ve purda ’purra, pakottaa’, puralda, purāta ’puraista’, pure̮sketa ’pureskella’ | va purra ’purra’, pure̮lla ’pureskella (toisiaan), tapella’ | vi pureda ’purra’, purelda ’tapella (toisiaan purren); kinata, torailla’ | li puʾrrə ’jyrsiä; murentua’, puʾrtə ’murentaa’
~ ink purra ’purra’, pureksennella ’pureksia’ | ka purra ’purra, järsiä; kuohita (poro) puremalla; kalvaa, kivistää, nipistellä (pakkanen)’, pureksie, puretella ’pureskella’, purema, puretes ’purema’ | ly purda ’purra; vihloa, nipistää, koskea’, puŕijad (mon.) ’kouristukset (vatsassa)’ | ve purda ’purra, pakottaa’, puralda, purāta ’puraista’, pure̮sketa ’pureskella’ | va purra ’purra’, pure̮lla ’pureskella (toisiaan), tapella’ | vi pureda ’purra’, purelda ’tapella (toisiaan purren); kinata, torailla’ | li puʾrrə ’jyrsiä; murentua’, puʾrtə ’murentaa’
= lp borrât ’syödä; purra (esim. koira, pakkanen, hyönteinen)’ | mdE poŕems, M poŕəms ’jyrsiä, kaluta, pureskella; syödä’ | tšerL pə̑ram, I puram ’purra, pureskella, jyrsiä’, L pə̑rə̑lam, I purlam ’puraista’ | votj puri̮ni̮ ’purra, puraista (rikki)’ | syrj purni̮ ’purra’ | vogE I por-, L P pur- ’purra’ | ostjI pŏr-, E P păr- ’purra, puraista, pistää (käärme); nakertaa, jyrsiä; särkeä, kolottaa’ || sam (johd:ia) M hornam (prs.) ’syön’ | Taigi hórsu | Krg horšim id. — Tähän yhteyteen voivat kuulua vanhan rinnakkaisnominin edustajina myös s.v. pura1 main. sanat.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 351 (sm ~ lpR)
- Ganander 1787 NFL 2 422 (sm ~ vi)
- Porthan 1789 OS 4 140 (sm ~ lp)
- Castrén 1845 EGTsch 69 (+ tšer puralam)
- Castrén 1849 Ostj 93 (+ ostj)
- Ahlqvist 1856 WotGr 146 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 101 (+ ve)
- Ahlqvist 1861 MMdGr 168 (+ mdM)
- Budenz 1867 NyK 6 466 (+ li vog)
- MUSz 1873–81 443 (+ syrj)
- Aminoff 1896 SUSA 14:2 13 (+ votj)
- Saareste 1924 LVEM 277 (+ ka?)
- Lehtisalo 1928 SUST 58 131 (+ samJr Jn slk, joiden merk. ’palaa, polttaa’)
- Lehtisalo 1936 SUST 72 218 (+ samKrg ’syödä’)
- FUV 1955 109–10 (ei sam)
- SKES 1962 655–56 (+ ly; ?? samJr Jn slk)
- Janhunen 1977 SamWsch 127 (samM Taigi Krg < ksam *por- ’syödä’)
- Janhunen 1981 SUSA 77:9 13 (sam ~ sm-perm)
- UEW 1988 405–06
- Sammallahti 1988 UrLang 539 (ural)