Etymologiadata:imsm:pura(-s)
*pura(-s)
Vastineet:
- Suomi: pura(s)
- Karjala: pura
- Vepsä: puraz
- Vatja: purikka⇐
- Pohjoisviro: pura
- Eteläviro: puras
- Liivi: purāz
mksm. *pura(-s) < kksm. *pura < vksm. *pura (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
pura1 (Gan 1787) ’taltta (etup. VarsSm Satak Häme); naskali, piikki, puikko (Savo KSm EKPohjanm); pora (paik. etup. hämmurt.) / Meißel; Ahle, Dorn, Stift; Bohrer’, puras ’taltta (Jusl 1745; LUus Satak EPohjanm E- ja KaakkHäme Kymenl, paik. VarsSm KarjKann Ink); jääpuikko (Jusl jääpuras; itämurt. PSm)’, purasin ’taltta (P- ja KaakkHäme), naskali (et. PSavo Kain KPPohjanm)’, purata ’porata, kairata, kovertaa taltalla’
~ ink pura ’pora’, purata ’porata’ | ka pura ’pora; naskali; pyssynpiipun puhdistuspuikko’, puras ’jäätuura; (rautateräinen) piikki, naskali; jääpuikko’, purata ’porata; puhdistaa pyssynpiippua puhdistuspuikolla’, purastoa ’hakata tuuralla avantoa’ | ly puras ’tuura’, purastada ’hakata tuuralla avantoa’ | ve puraz ’jäätuura; jääpuikko’, puriš ’(jää)puikko’ | vi pura, purikas ’(jää)puikko’ | li purāz ’taltta’, purāstə ’kovertaa taltalla’
~ ink pura ’pora’, purata ’porata’ | ka pura ’pora; naskali; pyssynpiipun puhdistuspuikko’, puras ’jäätuura; (rautateräinen) piikki, naskali; jääpuikko’, purata ’porata; puhdistaa pyssynpiippua puhdistuspuikolla’, purastoa ’hakata tuuralla avantoa’ | ly puras ’tuura’, purastada ’hakata tuuralla avantoa’ | ve puraz ’jäätuura; jääpuikko’, puriš ’(jää)puikko’ | vi pura, purikas ’(jää)puikko’ | li purāz ’taltta’, purāstə ’kovertaa taltalla’
= ? lpN borre (Lu) ’(viilan, äimän) särmä; (Lu myös) pora’ (voi olla ainakin ositt. < sk) | ? votj pi̮rt́śet (Munk pi̮ri̮tša) ’väännin, näveri’, pi̮r ’läpi (adv.)’ | ? syrj pi̮r ’läpi (adv.)’, pi̮r-ńol ’pora’ (ńol ’nuoli’), pi̮re̮dni̮ ’porata’, pi̮rid́ź ’kanki, tuura’ | vogE porē̮ ’naskali’ | ostjI pŏr, E P păr ’pora, näveri, naskali’, P părit- ’porata’ | unk fúr ’porata, nävertää, tehdä reikä’, fúró ’pora’ || samJr poreʾ ’kaira’ | slk pur id., pariŋ ’tuura’ | Km paŕaŋ, pəŕaŋ ’kaira’. — Samantyyppistä äännerakennetta edustavat monet saman aihepiirin sanat sekä ural kielissä että muuallakin (vrt. pora1, joka < germ (ruots); lisäksi esim. votj porti̮ni̮ ’porata’, vogP pōr- ’kovertaa, kaivaa’, huom. edelleen ora). Myös sm purra v:n vastineineen on arveltu kuuluvan tähän yhteyteen. Vrt. pura2.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 421 (sm ~ unk, lpR poritz)
- Gyarmathi 1799 Aff 373 (unk ~ sm purra, lp borret)
- Castrén 1849 Ostj 93 (+ ostj)
- Lindström Suomi 1852 76 (~ ruots borr ’pora’, lat furare ’porata’)
- Castrén 1858 Ostj2 100 (+ samJr)
- Europaeus 1868 Suomi 2:7 137 (+ syrj pyr ’kaira’)
- Ahlqvist 1871 KO 68 (sm < ruots borr)
- Anderson 1879 Studien 115 (+ vi li; ~ purra; ~ ieur)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 34–35 (+ slk)
- Setälä 1915 SUSA 30:5 85 (+ vog; vrt. purra; ? ~ ieur)
- K. Donner 1920 SUST 49 151 (+ samKm; sm puras ~ votj syrj slk)
- Kalima 1944 FUF 28 134 (+ ve)
- FUV 1955 52 (sm pura ~ vog ostj unk samJr slk Km; sm puras ~ votj syrj ostjE părət́, slk pareŋ)
- SKES 1962 649–50 (+ ka ly lpN borre, ? lpR; ostj părət́ mahd. < syrj)
- Rédei 1962 SyrjPostp 146 (+ votj syrj pi̮r ’läpi’)
- TESz 1 1967 987
- MSzFE 1967 222 (semantt. syistä sm purra vastineineen ei voi kuulua tähän)
- Illitš-Svitytš 1971 OSNJa 186
- UEW 1988 405
- Sammallahti 1988 UrLang 539, 553 (sm-perm pura (sm puras) ’tuura’ ja ural pura ’kaira’ eri sanoja)
- Koivulehto 1994 SympBopp 138 (vanha laina < ieur)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Etymologiadata:imsm:pura(-s)/th