Etymologiadata:imsm:puno-
*puno-
Vastineet:
mksm. *puno- < kksm. *puno- < vksm. *puna-w- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
punoa (Flor 1702; yl.) ’zwirnen, flechten’, punos, punonnainen, punonta
~ ink punnōja ’punoa’ | ka punuo ’punoa (nuoraa jne.); kiertää, pyörittää’, punos ’punos; punonta-aines’ | ly punoda ’punoa, kiertää’ | ve punoda ’punoa’, punodazhe̮ ’kiertyä, punoutua’, punond ’punonta’ | va pune̮a, punoa ’punoa’ | vi punuda ’punoa, palmikoida; kutoa (verkkoa); nitoa’, punutis ’punos, kudos, punonnainen; punonta’
~ ink punnōja ’punoa’ | ka punuo ’punoa (nuoraa jne.); kiertää, pyörittää’, punos ’punos; punonta-aines’ | ly punoda ’punoa, kiertää’ | ve punoda ’punoa’, punodazhe̮ ’kiertyä, punoutua’, punond ’punonta’ | va pune̮a, punoa ’punoa’ | vi punuda ’punoa, palmikoida; kutoa (verkkoa); nitoa’, punutis ’punos, kudos, punonnainen; punonta’
= lpN bodnet (E U Pi Lu), bâdnet (In Ko Kld) ’punoa; kehrätä; pleissata (köydenpätkiä toisiinsa)’ (N bodnot (Lu In Ko Kld T) ’vahvistaa köyden pää kiertämällä lankaa sen ympäri; punoa’ mahd. < ims) | md ponams ’punoa, palmikoida, kiertää’ | tšerL pə̑nem, I punem ’punoa, palmikoida’ | votj puni̮ni̮ ’punoa, palmikoida; kiertää, kietoa’ | syrj pi̮nni̮ ’punoa’ | vogE P pon- ’punoa’ | ostjI ponəl-, E punttə-, P pǫnəᴧ- ’punoa’ | unk fon ’kehrätä; palmikoida’ || samJr paŋkāl- ’punoa, kiertää, palmikoida’ | T fonúʾa ’palmikko’, fonuʾá- ’palmikoida’ | slk par-, panpa- ’palmikoida’ | Km pɯn- ’punoa’. — Ims sanoissa voi olla ositt. myös s.v. puna main. sgr v:n *puńe- ’kiertää, sykertää’ aineksia. Semantt. läheinen ja punoa v:n kannan kanssa äänt. identtinen on s.v. punainen esitelty sgr *puna ’karva’, mutta näiden alkuperäisestä yhteenkuuluvuudesta voidaan esittää vain arveluja. Myös ieur laina-alkuperää on esitetty (*pn̥-e/o-, baltt *pin-ti-, liett pìnti ’palmikoida’).
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 345 (sm ~ lp)
- Ganander 1787 NFL 2 417 (+ vi unk)
- Castrén 1849 Ostj 94 (+ ostj samJr)
- Lindström Suomi 1852 75 (+ votj)
- Ahlqvist 1856 WotGr 146 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 101 (+ ve)
- Ahlqvist 1861 MMdGr 168 (+ md)
- CzF 2 1864 897 (sgr ~ ieur)
- MUSz 1873–81 531 (+ tšer)
- Halász 1893 NyK 23 442 (+ samT slk)
- Wichmann 1903 SUST 21 21 (+ vog pun-)
- K. Donner 1920 SUST 49 145–46 (+ samKm)
- Collinder 1934 IUS 12, 69 (~ ieur)
- Toivonen 1944 FUFA 28 211 (punoa ?? ~ puna)
- Uotila Vir 1944 31–32 (+ syrj)
- T. Itkonen Vir 1953 176–84
- FUV 1955 51, 109
- SKES 1962 642–43 (+ ka ly)
- MSzFE 1967 110
- TESz 1 1967 946
- Janhunen 1981 SUSA 77:9 40 (sgr ~ sam)
- UEW 1988 402–03
- Sammallahti 1988 UrLang 539
- Koivulehto 1991 SbÖAW 566 50, 113 (< ieur)
- EWUng 1993 407
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Castrén 1849: 94 | = unk fon 'kehrää; punoo, palmikoi; kiertää, kietoo', ha[E] punttǝ- 'punoa', selk pan- 'palmikoida' | |||||
| Lindström 1852 Suomi: 75 | = udm пуныны 'punoa, palmikoida', unk ha selk | |||||
| MUSz 1873: s.v. fon | = saa[L] bådnet 'kehrätä; kerrata lankaa', ers понамс, mkš ponams, ma пунаш : -ем 'punoa, palmikoida', udm, unk, haE, P pǫnəʌ- 'punoa' | |||||
| Wichmann 1903: 21 | = saa[Ko] pââ´nned 'kehrätä', md ma udm unk, mns[E P] pon- 'punoa', ha | |||||
| TESz 1967: s.v. fon | Tarkennus: = saaP botnit, batnit 'kehrätä; punoa', md ma udm, ko пынны 'punoa', unk mns ha, nen pǝŋkəl- 'punoa, kiertää, palmikoida', selk, kam pun- 'punoa' < kur *puna- | |||||
| Kuokkala 2018 UH: 55 | + | Tarkennus: Joko [ur] *j-johdos t. ksm o-johdos ⇐ ur *puna- = saa, md unk nen ym. | Läntisimmässä saamessa esiintyy johtamaton *a-vartalo |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1990 UrIdg II: 4 | + | + | + | + | = saa[L] bådnet 'kehrätä; kerrata lankaa', ers понамс, ma пунаш : -ем, L пынаш : -ем 'punoa, palmikoida', (udm ko) unk fon 'kehrää; punoo, palmikoi; kiertää, kietoo', (mns ha), ksam *pə̑n- < kur *puni̮- / *punå- ← kie *pn̥-e/o- (katoaste juuresta √(s)pen- ~ kge *spenna- 'kehrätä') > lt pìnti, lv pît, ven пять [пнуть] 'pingottaa, jännittää' | *-n̥- → -un- labiaalikonsonantin jäljessä |
| Koivulehto 1999 BkFnf: 208 | x | + | + | Tarkennus: lähtömuoto kie *pn̥H-e/o- (katoaste juuresta √(s)pen(H)-) | Bsl katoaste edellyttää kie laryngaalia, jolla ei ole ur edustusta, koska -nx- on tuntematon | |
| Напольских & Энговатова 2000 РосА: 228 | - | + | Vastaan (puoltoargumentein) | Vokaaliedustus ongelmallinen. Lähtömuoto ~ tokA pänw-, B pänn- 'pingottaa, jännittää' | ||
| Lang 2018: 203 | Tarkennus: < urL ← ieLu | |||||
| Grünthal 2018 FUF: 341 | + | Tarkennus: < kur ← kie | Levikki ulottuu koko ur kielikuntaan |
Vrt. lisäksi Bjørn 2017: 107 ja Simon 2020 IF 250, 258–9 (s.v. *puna-) kur ~ kie suhteesta.
Hylätty etymologia: Balttilaisperäinen, ← lt pìnti, vrt. Junttila 2022 AABLUS 83