Etymologiadata:imsm:puna
*puna
Vastineet:
mksm. *puna < kksm. *puna < vksm. *puńa (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
puna (PSm) ’kierre, pyörre / Windung, Spirale, Strudel’, tav. sijam. punassa, punalla ’sotkeutunut, kierteellä’, johd. (etup. I- ja PSm) punaltaa ’vääntäistä, pyöräyttää, riuhtaista’, punoa ’vääntää, kiertää; käännellä, ravistaa (päätä)’, pune ’sotku, sykkyrä (narussa, verkossa; Gan 1787 »Langa on punees l. puneella»); punos; lanka (Flor 1678)’
~ kaP puna ’kierre (tav. sijam. punassa, punah), pyörre’, johd. (myös kaE au) punaltoa ’kiertää kierteelle, punoa; kietaista, sitaista, kiepauttaa, kääntää; kääntyä’, punaltoakseh ’kiertyä, punoutua; kääntyä, pyörähtää’, pune ’punos, kierre, sykkyrä; pyörre’, puneutuo ’mennä kierteelle’, punelehtoa ’pyöriskellä, kääntyillä’, punottšu ’herkkä kiertymään sykkyrälle, (liian) kierä, kierteinen; herkästi pyörivä’ | ly punaltta ’kääntää, pyörittää ympäri, kiertää, kietaista’, punezetta ’pyöriä, kiertyä, kiertää’ | ve punaltazhe̮ ’(äkkiä) pyörtää takaisin, kääntyä’
~ kaP puna ’kierre (tav. sijam. punassa, punah), pyörre’, johd. (myös kaE au) punaltoa ’kiertää kierteelle, punoa; kietaista, sitaista, kiepauttaa, kääntää; kääntyä’, punaltoakseh ’kiertyä, punoutua; kääntyä, pyörähtää’, pune ’punos, kierre, sykkyrä; pyörre’, puneutuo ’mennä kierteelle’, punelehtoa ’pyöriskellä, kääntyillä’, punottšu ’herkkä kiertymään sykkyrälle, (liian) kierä, kierteinen; herkästi pyörivä’ | ly punaltta ’kääntää, pyörittää ympäri, kiertää, kietaista’, punezetta ’pyöriä, kiertyä, kiertää’ | ve punaltazhe̮ ’(äkkiä) pyörtää takaisin, kääntyä’
= lp bodnjât ’vääntää, punoa, kääntää, sykertää’, N bodnje (Pi Lu In Ko Kld) ’kierre, taive; kierous; kiero’ (sm ka sana voisi olla myös lainaa < lp, mutta johdosten laaja levikki (myös ly ve) viittaa sanueen omaperäisyyteen) | ? votj bińi̮ni̮ ’kääriä, keriä, kiertää (kokoon)’ | ostjI pŏń-, E păń-, pĕń- ’kietoa, kiertää, sykertää; kääriä; nivoa, sitoa’ | ? unk bonyolít ’hämmentää, sotkea’, bonyolódik ’sotkeutua, sykertyä’. — Ims kielissä näyttää osaksi yhdistyneen kaksi vanhaa sanaa: tässä main. sgr *puńe- ’kiertää, sykertää’ (~ *puńa ’kierre, sykkyrä’) sekä punoa v:n (ks. tätä) kanta puna-.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 346 (lp ~ sm punoa)
- Wichmann 1914–22 FUF 14 14 (lp ~ tšer üp-pońem ’palmikko’)
- Toivonen 1928 FUF 19 251 (+ votj ostj unk)
- *T. Itkonen Vir 1953 176–84 (+ sm ka ly ve)
- FUV 1955 109
- SKES 1962 641
- MSzFE 1967 109–10
- TESz 1 1967 341
- Bereczki 1977 NyK 79 73 (tšer < votj)
- UEW 1988 403
- EWUng 1993 124–25