Etymologiadata:imsm:meci
*meci
Vastineet:
mksm. *meci < kksm. *meti < vksm. *metǝ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
mesi (: meden; Agr; yl.) ’kukkien erittämä makea neste; hunaja / Honig’, mettä (paik. EKPohjanm), möttä (paik. EPohjanm) id. (partit.-muodoista abstrahoituneita variantteja), johd. mesinen, metinen, meto, metonen, ks. erikseen mesiäinen ja metiäinen
~ ink ka mesi ’mesi, hunaja’ | ly meži, mezi ’id.; sima (mesijuoma)’ | ve meźi | va vi mesi | li meʾiz, meʾž́ ’mesi, hunaja’ (lpN miettâ (Pi Lu In Ko Kld T) ’hunaja’ < sm)
~ ink ka mesi ’mesi, hunaja’ | ly meži, mezi ’id.; sima (mesijuoma)’ | ve meźi | va vi mesi | li meʾiz, meʾž́ ’mesi, hunaja’ (lpN miettâ (Pi Lu In Ko Kld T) ’hunaja’ < sm)
= mdE med́, mäd́, M med́ | ? tšer mü, müj | votj mu, mɯ | syrj ma | unk méz id. < sgr *mete
< ieur t. k-arj *médhu-: sanskr mádhu- ’mesi; makea juoma’, av maδu- ’mesi’, kr méthy ’viini’, liett medùs ’mesi’, ven mjod ’mesi; sima’, mn mjǫðr ’sima’. — Obinugr kielissä on *maγᴈ (*mäkᴈ) -asuun palautuva sana vogP māγ (māγ-wit), ostjI mäγ-woj, E mäχ, P maw ’mesi’ (wit ’vesi’, woj ’rasva’), jonka yhteyteen myös tšer sana voi kuulua (ostj > samJr māw ’mesi’).
Lähdekirjallisuus:
- Welin 1736 NKäsik 280 (sm ~ unk)
- Moller 1756 Beskr 155 (sm ~ vi; ~ germ)
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 255 (+ lp)
- Gyarmathi 1799 Aff 76, 162, 202–03 (+ md tšer)
- Castrén 1844 EGS 13, 148 (+ syrj)
- Grimm 1848 GeschD 355 (~ sanskr ags mn)
- Lindström Suomi 1852 60 (+ votj)
- Ahlqvist 1856 WotGr 138 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 94 (+ ve)
- Hunfalvy 1864 NyK 3 21 (+ li)
- Ahlqvist 1866 Suomi 2:6 105 (osoitus sgr ja ieur kielten alkusukulaisuudesta)
- Halász 1892 Nyr 21 337 (lp ? < sm)
- Qvigstad 1893 NL 235 (lp < sk; sm)
- Setälä 1896 NyK 26 403, 417 (+ ka; lp ? < sk)
- Paasonen Esit 1904 (< varh. ieur)
- Wiklund 1906 MO 1 63 (sgr < esiarj t. alkusukul.)
- Paasonen 1923 Urheimat 8 (< varh. ieur)
- H. Sköld 1927 FUF 18 218 (alkusukul.)
- E. Itkonen 1946 FUF 29 318 (lp < sm)
- Toivonen Vir 1953 15–17 (lp < sm; sgr *mete < ieur *medhu-; tšer ehkä ~ vog ostj (> samJr) < sgr *meke)
- FUV 1955 132–33
- SKES 1958 341–42 (+ ly; ~ ieur; ehkä alkusukul.)
- TESz 2 1970 911–12 (sgr ~ ieur; lainaa suuntaan tai toiseen)
- MSzFE 1971 443–44 (sgr ? < arj t. alkusukul.)
- Joki 1973 SUST 151 283–85
- UEW 1988 266 (? tšer < sgr *mäkᴈ), 273
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tomášek 1883 Ausland: 703 | + | + | = ers медь, mkš med́ 'hunaja', ma мÿй, udm му, ko ма, unk méz 'hunaja, mesi' ← ar, vrt. mia madhu, oss müd 'hunaja, sima' | |||
| Gamkrelidze & Ivanov 1984: 937 | - | + | Vastaan | sgr ensi tavussa e ja ar muodossa *a | ||
| Parpola 1999 BKFNF: 199–201 | + | + | Puolesta | lainattu ehkä Poltavkinon kulttuurilta n. 3000–2200 eKr. Keski-Volgalla, jonka alueeseen mehiläishoidon varhaisvaiheet on yhdistetty [ks. tarkemmin]; samaa lähtöä myös mehiläinen | ||
| Koivulehto 2001 SUST: 247–8 | + | + | - | Puolesta | varhainen laina ajalta ennen muutosta kie *e[, *o] > ar *a; ar *-u- → sgr *-e-, koska kohdekielessä ei labiaalivokaaleita jälkitavuissa; semantiikka viittaa lainautumiseen yhtä aikaa sanan mehiläinen kanssa | |
| Napolskih 2001 SUST: 372 | - | - | + | Vastaan | ar sanan merkitys 'sima, viini' eikä 'hunaja' | |
| Katz 2003: 225–6 | + | + | Tarkennus: = saaP miehta 'mesi, hunaja, sima', pe unk < ksgr *mḗtə ~ *mə́tə > md; ← vkar *médhu-; ma = makea, mns ha | lainautuminen yhteydessä simanvalmistukseen |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Wiklund 1906 MO: 56 | x | + | - | = ers медь, mkš med́ 'hunaja', ma мÿй, udm му, ko ма, unk méz 'hunaja, mesi' ← (ellei =) esiar (~ kie) *medhu > mia madhu 'hunaja, sima', kr μέθυ 'viini', msk mjǫðr 'sima' (< *meðuz), lt medùs 'hunaja', mksl медъ 'hunaja, viini' | ||
| Toivonen 1953 Vir: 15–18 | x | + | + | Tarkennus: = md pe unk < ksgr *mete ← kie *medhu > mia, av maδu 'hunaja', maδa 'väkijuoma, viini', kr msk lt, ven мëд 'hunaja, sima'; ma = mns ha < *meke | ||
| Gamkrelidze & Ivanov 1984: 937 | + | Tarkennus: = saaP ers pe unk < ksgr *mete ← vtok *met ~ *miät, vrt. tokB mit 'hunaja'; ma = mns ha < *meke ? sulauma *mete + *mekše | ||||
| Carpelan & Parpola 2001 SUST: 114–22 | + | + | x | - | Puolesta | mesi ja mehiläinen voineet lainautua jo sanan pata kanssa, jos keramiikan omaksuminen on liittynyt hunajankeruuseen[; mehiläisen levinnäisyydestä sekä mehiläishoidon ja ie lähtömuodon historiasta]; samojedikielistä sana on voinut kadota, koska mehiläisiä ei niiden puhuma-alueella ole ollut |
| Koivulehto 2001 SUST: 247–8 | - | - | Vastaan | semantiikka viittaa lainautumiseen yhtä aikaa sanan mehiläinen kanssa | ||
| Napolskih 2001 SUST: 372 | + | + | x | Tarkennus: ← paratok *mət(u), vrt. tokB < ktok *mət(u), ellei ← kbsl, vrt. lt mksl | ensi tavun vokaalit sopivat yhteen; semanttisesti ongelmaton rinnastus; ktok sana lainattu myös kantakiinaan; tulisi olettaa lainaussuhde kbsl → ksgr | |
| EWTsch 2013: s.v. müj | + | Puolesta | ma äänneasuun vaikuttanut udm vastine | |||
| Bjørn 2017: 95 | + | - | Puolesta (vasta-argumentein) | kie t. tok lainan selitettävä kadonneen samojedikielistä | ||
| Holopainen 2019: 146–7 | x | x | x | Tarkennus: = md, pe (< kpe *ma), unk < kur *meti ← esiar t. kie *medhu-; saa ← ims; ma (Aikio 2014) ← pe | kie sana saattoi merkitä simaa (Kölligan 2018), jolloin hunajan merkitys kehittyi vasta iar, sl ja tok haaroissa (ir haarasta se kuitenkin puuttuu), mutta hunajan merkitys on rekonstruoitavissa jo kie muotoon (Dunkel 1995); mikään äänneseikka ei viittaa (ajan ja paikankin suhteen ongelmalliseen) kontaktiin tokaarin kanssa | |
| Simon 2020 IF: 258–9 | x | + | Tarkennus: ← kie t. esi/ktok | esi/ktok lainoiksi sopivat kulkea, mesi, punoa, pura ja tehdä |