Etymologiadata:imsm:mehi⇒
*mehi⇒
Vastineet:
- Suomi: mehiläinen
- Karjala: mehiläine
- Vepsä:
- Vatja: mehiläin
- Pohjoisviro:
- Eteläviro: mehi(lä)ne
- Liivi:
mksm. *mehi⇒ < kksm. *mekši < vksm. *mekšǝ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
mehiläinen (Jusl 1745; yl.), rinn. mehiäinen (KSm paik. Savo Verml) ’Biene’, laajalti murt. merk. ’kimalainen’
~ ink mehiläin | ka mehiläine, mehiene, mehihäine | ly mehiaine, mehiäine, mehäine | va (Kukk) meholaina ’mehiläinen, kimalainen’ | viE mehiläne, mehine, mihine ’mehiläinen’
~ ink mehiläin | ka mehiläine, mehiene, mehihäine | ly mehiaine, mehiäine, mehäine | va (Kukk) meholaina ’mehiläinen, kimalainen’ | viE mehiläne, mehine, mihine ’mehiläinen’
= mdE mekš, mäkš, M meš | tšer mükš | votj muš | syrj moš, maĺa-muš (maĺa ← ma ’hunaja’) | unk méh (murt. mév, mihe jne.) ’mehiläinen’ (sgr *mekše)
< ieur t. varh.-arj *mekš-: sanskr mákṣā- ’kärpänen’, mákṣikā- ’mehiläinen’, av maχšī- ’kärpänen’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 165 (sm ~ vi)
- Strahlmann 1816 Sprachlehre 244 (sm ~ unk)
- Boller 1856 SbAW 19 299 (sm ~ tšer unk; ? < ieur)
- Budenz 1869 NyK 7 3 (+ md votj)
- Anderson 1879 Studien 267 (+ syrj; ~ sanskr av)
- Setälä 1890–91 ÄH 273 (+ ka)
- Wiklund 1906 MO 1 56 (sgr < varh.-arj t. ? ieur)
- Jacobsohn 1922 AuU 161 (sgr ~ arj; lainaa suuntaan tai toiseen)
- FUV 1955 132
- SKES 1958 339 (+ ly; sgr < varh.-arj)
- Burrow 1959 Sanskrit 26 (indoarj todennäk. < sgr)
- TESz 2 1970 879
- MSzFE 1971 429
- UEW 1988 271
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Boller 1856 SbKAW: 299 | Alkuperäväite: = ma мÿкш, unk méh 'mehiläinen' ? ← ie | |||||
| Setälä 1900 SUSA: 31–2 | x | = ers мекш, mkš meš, ma мÿкш 'mehiläinen' < *mekši ← ie (esiarm t. traakia-fryygia), vrt. mia makṣa- 'kärpänen', makṣikā 'kärpänen, mehiläinen', av maχši[-] 'sääski, kärpänen' | ||||
| Wiklund 1906 MO: 56 | + | - | = md, ma, udm муш, ko murt. moš, unk méh 'mehiläinen' < *-ᴕ̈kš- ← esiar (~ kie), vrt. mia av | |||
| Carpelan & Parpola 2001 SUST: 114–22 | + | + | x | - | Tarkennus: = md ma pe unk < kur *mekše ← esiar *mekši < kie *met-kwi- 'hunajan kerääjä' < *medhu+kw(e)i-, vrt. mia av | mesi ja mehiläinen voineet lainautua jo sanan pata kanssa, jos keramiikan omaksuminen on liittynyt hunajankeruuseen[; perusteluita ie yhdyssanaetymologialle; mehiläisen levinnäisyydestä sekä mehiläishoidon ja ie lähtömuodon historiasta]; samojedikielistä sana on voinut kadota, koska mehiläisiä ei niiden puhuma-alueella ole ollut |
| EWTsch 2013: s.v. mükš | + | Tarkennus: = md, ma, myös murt. mükś (< kma *mükš), pe, unk < *mekše- ← ie | ma murt. kš > kś [ks. tarkemmin] | |||
| Holopainen 2019: 139–42 | x | x | x | Tarkennus: = md ma pe, unk < *mekši ← esiar *mékš- (> mia) t. (⇒) *mekšī- (> av) | säännöllisten äännesuhteitten perusteella lainautunut jo kantauraliin; esiar *e edustuu myös lainassa kehrä; *-š- edustaa kar RUKI-kehitystä; muu kuin *a-vartalo ar lainoilla harvinaista; lähtömuodolla vain ar vastineita; ar sanan tavallisin merkitys on 'kärpänen', ei 'mehiläinen'[; ar sanueen etymologiasta] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1908 FUF: 79–80 | + | ← ar (ellei esiar), vrt. mia makṣa- 'kärpänen', av maχši- 'sääski, kärpänen' | varhainen laina ennen muutosta kie *e, *o > ar *a; sibilantti viittaa ar taholle | |||
| Toivonen 1953 Vir: 15–18 | + | Tarkennus: = md ma pe unk < ksgr *mekš(e) ← vkar *mekš > mia av | ar kielestä lainattu myös md ma pe mehiläisvahaa merkitsevä sana | |||
| Parpola 1999 BKFNF: 199–201 | + | + | Tarkennus: < ksgr *mekše ← vkar *mekši < kie *met-kwi- 'hunajan kerääjä' < *medhu+kw(e)i-, vrt. mia av | lainattu ehkä Poltavkinon kulttuurilta n. 3000–2200 eKr. Keski-Volgalla, jonka alueeseen mehiläishoidon varhaisvaiheet on yhdistetty [ks. tarkemmin]; samaa lähtöä myös mesi [; perusteluita ar yhdyssanaetymologialle] | ||
| Koivulehto 2001 SUST: 247–8 | + | - | Puolesta | *-š- edustaa kar RUKI-kehitystä | ||
| Katz 2003: 225–6 | x | Tarkennus: = ers мекш, mkš meš (< ksgr *mə́kšə), ma мÿкш (< ksgr *mḗkšə), udm муш, ko murt. moš (< ksgr *mə́kšə ~ *mḗkšə), unk méh 'mehiläinen' (< ksgr *mḗkšə) ← vkar *mékš- | ||||
| Parpola 2005 JIES: 40 | Tarkennus: < ksgr *mekše ← vkar *mekši < kie *mekþi < *met-kwi-, vrt. mia, av, mia makṣikā-, palin makkhikā-, prakritin macchı̄ 'kärpänen, mehiläinen' |
Hylätty etymologia: Johdos ⇐ kur *meki > ma mns ha, vrt. Holopainen 2019: 139