Indoeurooppalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Boller 1856 SbKAW: 299
|
|
|
|
|
Alkuperäväite: = ma мÿкш, unk méh 'mehiläinen' ? ← ie
|
|
| Setälä 1900 SUSA: 31–2
|
x |
|
|
|
= ers мекш, mkš meš, ma мÿкш 'mehiläinen' < *mekši ← ie (esiarm t. traakia-fryygia), vrt. mia makṣa- 'kärpänen', makṣikā 'kärpänen, mehiläinen', av maχši[-] 'sääski, kärpänen'
|
|
| Wiklund 1906 MO: 56
|
+ |
|
- |
|
= md, ma, udm муш, ko murt. moš, unk méh 'mehiläinen' < *-ᴕ̈kš- ← esiar (~ kie), vrt. mia av
|
|
| Carpelan & Parpola 2001 SUST: 114–22
|
+ |
+ |
x |
-
|
Tarkennus: = md ma pe unk < kur *mekše ← esiar *mekši < kie *met-kwi- 'hunajan kerääjä' < *medhu+kw(e)i-, vrt. mia av
|
mesi ja mehiläinen voineet lainautua jo sanan pata kanssa, jos keramiikan omaksuminen on liittynyt hunajankeruuseen[; perusteluita ie yhdyssanaetymologialle; mehiläisen levinnäisyydestä sekä mehiläishoidon ja ie lähtömuodon historiasta]; samojedikielistä sana on voinut kadota, koska mehiläisiä ei niiden puhuma-alueella ole ollut
|
| EWTsch 2013: s.v. mükš
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: = md, ma, myös murt. mükś (< kma *mükš), pe, unk < *mekše- ← ie
|
ma murt. kš > kś [ks. tarkemmin]
|
| Holopainen 2019: 139–42
|
x |
x |
x |
|
Tarkennus: = md ma pe, unk < *mekši ← esiar *mékš- (> mia) t. (⇒) *mekšī- (> av)
|
säännöllisten äännesuhteitten perusteella lainautunut jo kantauraliin; esiar *e edustuu myös lainassa kehrä; *-š- edustaa kar RUKI-kehitystä; muu kuin *a-vartalo ar lainoilla harvinaista; lähtömuodolla vain ar vastineita; ar sanan tavallisin merkitys on 'kärpänen', ei 'mehiläinen'[; ar sanueen etymologiasta]
|
Arjalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Setälä 1908 FUF: 79–80
|
+ |
|
|
|
← ar (ellei esiar), vrt. mia makṣa- 'kärpänen', av maχši- 'sääski, kärpänen'
|
varhainen laina ennen muutosta kie *e, *o > ar *a; sibilantti viittaa ar taholle
|
| Toivonen 1953 Vir: 15–18
|
|
+ |
|
|
Tarkennus: = md ma pe unk < ksgr *mekš(e) ← vkar *mekš > mia av
|
ar kielestä lainattu myös md ma pe mehiläisvahaa merkitsevä sana
|
| Parpola 1999 BKFNF: 199–201
|
|
+ |
+ |
|
Tarkennus: < ksgr *mekše ← vkar *mekši < kie *met-kwi- 'hunajan kerääjä' < *medhu+kw(e)i-, vrt. mia av
|
lainattu ehkä Poltavkinon kulttuurilta n. 3000–2200 eKr. Keski-Volgalla, jonka alueeseen mehiläishoidon varhaisvaiheet on yhdistetty [ks. tarkemmin]; samaa lähtöä myös mesi [; perusteluita ar yhdyssanaetymologialle]
|
| Koivulehto 2001 SUST: 247–8
|
+ |
|
- |
|
Puolesta
|
*-š- edustaa kar RUKI-kehitystä
|
| Katz 2003: 225–6
|
|
x |
|
|
Tarkennus: = ers мекш, mkš meš (< ksgr *mə́kšə), ma мÿкш (< ksgr *mḗkšə), udm муш, ko murt. moš (< ksgr *mə́kšə ~ *mḗkšə), unk méh 'mehiläinen' (< ksgr *mḗkšə) ← vkar *mékš-
|
|
| Parpola 2005 JIES: 40
|
|
|
|
|
Tarkennus: < ksgr *mekše ← vkar *mekši < kie *mekþi < *met-kwi-, vrt. mia, av, mia makṣikā-, palin makkhikā-, prakritin macchı̄ 'kärpänen, mehiläinen'
|
|
Hylätty etymologia: Johdos ⇐ kur *meki > ma mns ha, vrt. Holopainen 2019: 139
