Etymologiadata:imsm:puna-inën
*puna-inën
Vastineet:
- Suomi: punainen
- Karjala: punaine
- Vepsä:
- Vatja: punanõ
- Pohjoisviro: punane
- Eteläviro: punanõ
- Liivi: pu’nni
mksm. *puna-inën < kksm. *puna < vksm. *puna (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
punainen (Agr; yl.) ’rot’, murt. ja vanh. kiel. myös kiertoilmauksena ’veri’, puna tav. yhd:oissa punaposki, punatauti, punaväri, punakaarti, punalippu jne. mutta myös itsenäisenä, esim. (poskien) puna ’punainen väri’, huom. myös (uud.) huulipuna, poskipuna, johd. punertaa, puno(i)ttaa, punehtua, punastua, punakka, punikki
~ ink punnain ’ruskea, punainen’, punettā, punettia ’punertaa’, punastua, yhd. punapǟ ’punatukkainen; punikkitatti’, punatauti | ka punaine ’punainen; pulmunen’, punakka ’punakka, punertava’, punikki ’punaruskean lehmän nimi’ | va punan, (Ahlqv) punadnē ’punainen’, pune̮ttia ’punertaa’, yhd. punaverine ’punaverinen’, punakōri (Kukk) ’punikkitatti’ | vi punane ’punainen’, puna ’puna(väri)’, punakas ’punertava’, punada ’punertaa’, punastada ’punastua’, punetada ’punoittaa, punertaa, rusottaa’ | li puʾnni ’punainen’, puʾnnimi ’(aamu-, ilta)rusko, revontulet’, puʾnnə (prs. punūb), punāstə ’punertaa, punertua’
~ ink punnain ’ruskea, punainen’, punettā, punettia ’punertaa’, punastua, yhd. punapǟ ’punatukkainen; punikkitatti’, punatauti | ka punaine ’punainen; pulmunen’, punakka ’punakka, punertava’, punikki ’punaruskean lehmän nimi’ | va punan, (Ahlqv) punadnē ’punainen’, pune̮ttia ’punertaa’, yhd. punaverine ’punaverinen’, punakōri (Kukk) ’punikkitatti’ | vi punane ’punainen’, puna ’puna(väri)’, punakas ’punertava’, punada ’punertaa’, punastada ’punastua’, punetada ’punoittaa, punertaa, rusottaa’ | li puʾnni ’punainen’, puʾnnimi ’(aamu-, ilta)rusko, revontulet’, puʾnnə (prs. punūb), punāstə ’punertaa, punertua’
= md pona ’karva; villa; (E) väri’ | tšerL pə̑n, I pun ’(eläimen) karva, ihmisen ihokarva; villa, untuva; (eläimen) väri’ | vogE I pon, L P pun ’höyhen, karva’ | ostjI P pun, E pün ’karva, villa, höyhen; (karvan) väri’, punəŋ ’karvainen’, (-)punəp ’jnk värinen’ | unk murt. fan, fon ’häpykarvat’. Sanan puna alkup. merkityksen ’karva’ rinnalla lienee jo alkuaan ollut myös ’väri’, joka ims kielissä on syrjäyttänyt alkuperäisen ja erikoistunut merk:ksi ’punainen (väri)’. Vertailuja alt taholle on myös esitetty (esim. mantšu fuńeχe ’karva’).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 415a (sm ~ vi)
- Sjögren 1849 MélR 1 53 (+ li punna)
- Schott 1849 AltSpr 66 (~ alt)
- Ahlqvist 1856 WotGr 146 (+ va)
- MUSz 1873–81 494–95 (+ md tšer vog ostj unk)
- Kalima 1915 OLR 190 (ka > ven murt. púnočka ’pulmunen’)
- Németh 1928–30 NyK 47 470 (sgr ~ alt)
- Kettunen 1938 LivW 315 (li)
- FUV 1955 78, 148 (~ alt)
- SKES 1962 640–41 (+ ka)
- MSzFE 1967 181
- TESz 1 1967 838
- Koski 1983 Väri 64–79, 250–52
- Häkkinen 1987 ES 242
- UEW 1988 402
- Sammallahti 1988 UrLang 547
- EWUng 1993 354
Etymologiadata:imsm:puna-inën/th