Etymologiadata:imsm:söö-/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Gyarmathi 1799: 99, 196, 214 | = hanti, mansi, unkari | |||||
| Sjögren 1821: 30 | = komi, udmurtti | |||||
| Lindström 1852: 91 | = mordva | |||||
| Abondolo 1996: 57–8 | = ksam *timä ’hammas’ | Samojedin sana mahdollisesti johdettu kur verbistä *sixi- ’syödä’ | ||||
| Janhunen 2000 CNIFU: 73 | Puolesta | |||||
| Aikio 2002 FUF: 34–6 | Lisätieto | Sam *time voi palautua asuihin *sew-mä tai *sewi-mä. Myös muita ur ruumiinosatermejä johdettu *-mA-suffiksilla (kur *ńäl-mä ’kieli, suu’, ksam *ńim-me ’rinta’). Semanttinen paralleeli kie *h1dont- ’hammas’ johd. < *h1ed- ’syödä’ |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| NES 2004: s.v. syödä | Puolesta (vaihtoehtoisena) | [Koivulehdon esitelmässä Suomalais-Ugrilaisessa Seurassa 21.3.2003 esittämä etymologia saa varovaisen kannatuksen] | ||||
| Koivulehto 2006 SlH: 191 | + | ← *sȫ- < varhaisk./finn.-ugr. *sevi-/*śevi- ← esi/varhaiskir *dzyewye- ’syödä’ (alunp. esitelmä Suomalais-Ugrilaisessa Seurassa 21.3.2003) | Ir lainaoriginaali on vastine sanan jäytää esibaltoslaavilaiselle lähtömuodolle, osottaa baltoslaavin palatovelaarien affrikoitumisen myöhemmäksi kuin indoiranissa |