Etymologiadata:imsm:silmä
*silmä
Vastineet:
- Suomi: silmä
- Karjala: silmä
- Vepsä: sil’m
- Vatja: silmä
- Pohjoisviro: silm
- Eteläviro: silm
- Liivi: sīlma
mksm. *silmä < kksm. *silmä < vksm. *śilmä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
silmä (Agr; yl.) ’Auge’, johd. silmäillä, silmätä, silmäke, silmitön, silmu murt. (KaakkSm Ink, osin Savo ja KSm) mm. ’nahkiainen’, silmukka, silmikko, silmikoida, yhd. lähteen-, neulansilmä
~ ink silmä, silmätä ’katsoa pahalla silmällä’, silmu ’nahkiainen’, silmukko ’silmukka’ | ka silmä, silmätä ’katsoa, tarkkailla; katsoa pahalla silmällä’, silmäkeh ’silmäke’, silmukka | ly šilm ’silmä’, šilmitoińe, šilmätöińe ’sokea’ | ve süum, siĺm ’silmä’, siĺmata ’nähdä’, süumatoi, siĺmätoi ’silmäpuoli’ | va silmä ’silmä’, silmu ’nahkiainen’ | vi silm (g. -a) ’silmä’, silmata ’huomata, nähdä’, silm (g. -u) ’nahkiainen’, silmus ’silmukka’ | li sīlma ’silmä; merenpoukama’, sīĺmi ’tarkkanäköinen’
~ ink silmä, silmätä ’katsoa pahalla silmällä’, silmu ’nahkiainen’, silmukko ’silmukka’ | ka silmä, silmätä ’katsoa, tarkkailla; katsoa pahalla silmällä’, silmäkeh ’silmäke’, silmukka | ly šilm ’silmä’, šilmitoińe, šilmätöińe ’sokea’ | ve süum, siĺm ’silmä’, siĺmata ’nähdä’, süumatoi, siĺmätoi ’silmäpuoli’ | va silmä ’silmä’, silmu ’nahkiainen’ | vi silm (g. -a) ’silmä’, silmata ’huomata, nähdä’, silm (g. -u) ’nahkiainen’, silmus ’silmukka’ | li sīlma ’silmä; merenpoukama’, sīĺmi ’tarkkanäköinen’
= lp čâlˈbme ’silmä’ | mdE śeĺme, M śeĺmä | tšerL sənzä, I šińt́śa | votj syrj śin | vogE I L šäm, P sam | ostj sem | unk szem || samJr sew | Jn sei | T śäime | slk sai, saj | Km sima, simə | Kb M sima | Taigi schímedä | Krg sjimidä id. — Sm > lpN šâlˈbme (E Pi Lu In Ko Kld T) ’neulan t. kirveen silmä’.
Lähdekirjallisuus:
- Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
- Fogel 1669 Käsik 4 (sm ~ unk)
- Strahlenberg 1730 NOstT (+ md perm votj)
- H. Ganander 1743 GrLapp Esipuhe 6 (+ lp)
- Fischer 1747 VocSib 92 (+ syrj vog ostj sam)
- Fischer 1768 SibGesch 162–63 (+ tšer)
- Sjögren 1849 MélR 1 54 (+ li)
- Ahlqvist 1856 WotGr 151 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 105 (+ ve)
- MUSz 1873–81 289–90
- Budenz 1884 NyK 18 281 (+ ka šilmeä-)
- Szinnyei 1910 FgrSpr 60–61 (+ ka šilmä)
- FUV 1955 57
- Turunen Vir 1960 320–21 (+ ly šilmätöińe)
- SKES 1969 1026–27 (lpN šâlˈbme < sm)
- TESz 3 1976 712
- FUV2 1977 74
- MSzFE 1978 579
- Häkkinen 1987 ES 281
- UEW 1988 479
- Sammallahti 1988 UrLang 540
- EWUng 1995 1412
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sajnovics 1770: 61 | = saa(P) čalbmi, unk szem id. | |||||
| Gyarmathi 1799: 260 | = saaL tjalmme, P čalbmi, ers сельме, mkš śeľmä, udm син, ko син, unk szem, mnsE šäm, P sam, haP I sem, nen sew, en sei, ngan śäime, selk sai, kam sima, mat sima, šimedä id. | |||||
| Lindström 1852 Suomi: 85 | = saa md, ma(M) сӹнзä, pe ugr sam id. | |||||
| Janhunen 1981 SUSA: 225 | + | Tarkennus: < ksm–pe *śilmä < kur *śilmä (> ksam *sə̑jmä) | ||||
| EWTsch 2013: s.v. šińǯa | + | Tarkennus: kma joko *šiń-ʒ́a t. ~ *šiń-ńʒ́a | [marin suffikseista] | |||
| Metsäranta 2020: 157 | x | Tarkennus: kpe *sin(m) jatkaa alkuperäistä monikkoa t. *j-johdosta | [selitys pe ensitavun vokaalin edustukselle] |