Etymologiadata:imsm:peijeh

*peijeh

Vastineet:

Suomi: peijas⇐
Karjala: peijahat⇐
Vepsä:
Vatja:
Pohjoisviro:
Eteläviro: peie
Liivi: S peijed⇐

mksm. *peijeh (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

peijas, tav. mon. peijaat (Agr; PKarj Kain PPohjanm ja ymp.) ’hautajaispidot; pidot, juhlat; karhunpeijaiset; häät (Verml) / Totenmahl; Gastmahl; Bärenfest; Hochzeit’, peijaiset ’hautajaispidot (VarsSm, laajalti savmurt. KPPohjanm); pidot, juhlat (Savo Verml); karhun (t. muun metsäneläimen) kaadon jälkeen pidettävä juhla; jnk työn loputtua pidettävä kestitys (paik. VarsSm); nurkkatanssit (paik. savmurt.)’, peijahaiset (E- ja KaakkHäme, paik. Kymenl KarjKann PSm) ’hautajaiset; karhunpeijaiset’, peijaajaiset (osin PHäme) id.
~ ka peijahat, peijahaiset ’kaadetun karhun kunniaksi järjestetyt pidot’ | vi peied ’hautajaiset; (murt.) häät’, murt. peig ’hautajaiset’ | li (Sal) peijed id.

Todennäk. joko samaa alkuperää kuin peikko (ks. tätä) tai johd. v:n peittää (ks. tätä) oletetusta johtimettomasta vartalosta *pej(e)-. Johdostyyppinä vrt. hautajaiset.

Lähdekirjallisuus:

Juslenius 1745 SSC 265 (peijacas, peijaiset ~ peico)
Porthan 1782 OS 4 70–71 (peijaiset ~ peijakas, peijanen)
Ganander 1787 NFL 2 350a (sm ~ vi)
Mikkola 1905–06 FUF 5 138–39 (peijas, peikko < germ *faigjaz)
Setälä 1912–13 FUF 13 423
Karsten 1915 GFL 119–20 (+ li)
SKES 1962 509–10 (+ ka (< sm); peija(i)nen, peijakas ehkä tähän t. ositt. ? ~ peijata)
Mägiste 1962 CB 8–9 292–95 (johdos v.-vartalosta *pej(e)-)
Ritter 1977 Sprache 23 172–73 (tuskin < germ; ? < kbaltt *pa(i)i̯as ’juoda’)
*Nirvi 1982 Suomi 123:3 104–08, 116–19
Hofstra 1985 OsFiGerm 94

[peijas Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Germaanisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Mikkola 1905 Virittäjä: 9					← germ faigjaz > misl feigr ’kuolemaa lähellä oleva’
Koivulehto 2005 Virittäjä: 322–26					Vastaan	Germaaninen etymologia semanttisesti ongelmallinen, primaari merkitys on ’(vainajan) muisto(juhla)’

Arjalaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Koivulehto 2005 Virittäjä: 322–35					← ar *paya(s) mint péya- ’juomauhri’

EVE:n sana-artikkeli

EVE:peijaat

Keskustelu

Tässä vielä tuntuu epäselvältä itämerensuomen sisäinen kehitys, jota Koivulehto ei juuri selitä. Suomi ja karjala viittaavat siis asuun *peijas < ? *pëijas, eteläviro ja liivi sen sijaan *peijeh. YSuS:aan lienee jälkimmäinen valittu levikin nojalla, mutta *-As-vartalo vaikuttaisi alkuperäisemmältä sikäli kun vanhoissa iir. lainoissa *-əš-vartaloita ei vielä oikein ole (ainoa esitettykään taitaa olla *veneh?); mutta toisaalta *ë-a-sanoja syntyy vasta balttilaisissa ja germaanisissa lainoissa, ja kolmanneksi eikös sekundäärin päätteenvaihdoksen etelässä odottaisi johtavan pikemmin asuun viE **põiõ? Kompromissi voisi ehkä olla etuvokaalinen *peijäs, mutta sekundääri takaistuminen pohjoisessa silti jäisi oudoksi. --J. Pystynen (lähetä viesti) 2. kesäkuuta 2021 kello 17.08 (EEST)