Etymologiadata:imsm:veneh
*veneh
Vastineet:
- Suomi: vene
- Karjala: veneh
- Vepsä: veneh
- Vatja: vene
- Pohjoisviro: vene
- Eteläviro: vineh
- Liivi: venī (lainasana ← viro)
mksm. *veneh < kksm. *weneš < vksm. *wenǝš (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
vene (Agr; etup. itämurt. Pohjanm PSm) ’Boot’, murt. myös venhe, venes; demin. venho, veno, venonen
~ ink vene | ka veneh ’vene’, demin. veno(i) | ly veneh | ve veńeh, E venez | va vi vene ’vene’ | (vi >) li venē, veni ’pieni vene’
~ ink vene | ka veneh ’vene’, demin. veno(i) | ly veneh | ve veńeh, E venez | va vi vene ’vene’ | (vi >) li venē, veni ’pieni vene’
= lp vânâs ’vene’ | mdE ventš, M veńeš id. — Sm-volg muodon *veneš on oletettu olevan johd. vartalosta *vene-, josta on refl. johd. venyä (ks. tätä); alkup. merkitys olisi ollut ’pitkänomainen esine’. Toisaalta sanalle on esitetty myös ieur lähtökohtaa.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 546 (sm ~ lp)
- Ganander 1787 NFL 3 299a (sm ~ vi)
- Lindström Suomi 1852 104 (+ md)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 111 (+ ve)
- Ahlqvist 1871 KO 148–49 (+ li)
- Setälä 1890–91 ÄH 314 (+ ka va)
- Kettunen 1938 LivW 477 (li < vi)
- E. Itkonen 1968 SKK 513 (+ ly; ehkä johd. samasta *vene-vartalosta kuin venyä)
- SKES 1978 1695 (+ ink)
- Häkkinen 1987 ES 371
- UEW 1988 819
- Koivulehto 1994 FUF 52 232–33 (< ieur *wen-, vrt. m-int. ván- ’puu’)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| LLp 1780: s.v. wints | = saa[E] vïnhtse 'vene' | |||||
| Lindström 1852 Suomi: 104 | = saa[L] vanás, ers венч 'vene' | |||||
| Maticsák 2014 FUM: 133 | + | Tarkennus: = saa md < *ksm–vo *wene-še | Vartaloon lisättiin *se-aines ksm–vo kaudella |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Серебренников 1966 Этим: 302 | + | + | = saa[L] vanás 'vene', [P] fanas 'vene, laiva, alus', ers венч, mkš veńč 'vene' ⇐ venyä | |||
| Koivulehto 1994 FUF: 232–3 | - | - | Vastaan | *-š oli nominikantainen johdin |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1994 FUF: 233 | + | = saa md ← esiar *wen-> mia ván- 'puu' ⇒ vana 'puu; tukki; puinen astia' | Ainakin useimmat vanhat venettä t. laivaa merkitsevät [ims] perussanat ovat lainoja | |||
| Koivulehto 2001 SUST: 250–1 | + | + | + | Puolesta (vaihtoehtoisena; = saa[L] vanás 'vene', [P] fanas 'vene, laiva, alus', ers венч, mkš [murt.] veńəš 'vene') ← esiar (t. vkar) *wen-e/o- > mia | Vanhoissa lainoissa on usein motivoimaton -eš-johdin. Useimmat vanhat venettä t. laivaa merkitsevät ims perussanat, kuten laiva, ruuhi ja karvas ovat lainoja, samoin kulkuvälineiden nimitykset yleensä; astioita merkitseviä sanoja on kehittynyt puuta merkitsevästä sanasta, ja puista astiaa merkitseviä sanoja on lainautunut veneen nimityksiksi [ks. paralleeleja]. Koska lähtömuoto palautuu kie juurinominiin, sen vokaalina on todnäk ollut *e. | |
| NES 2004: s.v. vene | - | Vastaan | Ie vartaloa ei ole lainattu puun merkityksessä ur kieliin | |||
| Holopainen 2019: 302–3 | + | - | - | - | Vastaan (puoltoargumentein) | *e osoittaa lainan hyvin vanhaksi, luultavasti kantauralilaiseksi, joten sen on oletettava kadonneen itäisemmistä ur kielistä. On vaikea todistaa varmaksi merkityksenkehitystä 'puu' > 'vene'. Ar sanalla ei varmaa ie taustaa [ks. tarkemmin]. |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 2001 SUST: 250–1 | + | + | + | = saa[L] vanás 'vene', [P] fanas 'vene, laiva, alus', ers венч, mkš [murt.] veńəš 'vene' ← vkar (t. esiar) *wen-e/o- > mia ván- 'puu' ⇒ vana 'puu; tukki; puinen astia' | Vanhoissa lainoissa on usein motivoimaton -eš-johdin. Useimmat vanhat venettä t. laivaa merkitsevät ims perussanat, kuten laiva, ruuhi ja karvas ovat lainoja, samoin kulkuvälineiden nimitykset yleensä; astioita merkitseviä sanoja on kehittynyt puuta merkitsevästä sanasta, ja puista astiaa merkitseviä sanoja on lainautunut veneen nimityksiksi [ks. paralleeleja]. Koska lähtömuoto palautuu kie juurinominiin, sen vokaalina on todnäk ollut *e. | |
| Helimski 2001 SUST: 201–3 | - | - | Vastaan | Ar sana ei todista vanhasta *e-asteesta; *-š vailla selitystä. Ar sana ei merkinnyt venettä; uralilaiset harjoittivat kalastusta jo ennen ar kontakteja | ||
| Katz 2003: 254–5 | + | + | Tarkennus: = mkš murt. vińəš 'vene' < ksm–pe *wḗnəš (~ *wə́nəš > saaP fanas 'vene, laiva, alus', mkš murt. veńəš 'vene' ~ *wḗnšə ~ *wə́nšə > saaE vïnhtse 'vene', ers венч, mkš veńč 'vene') ← vkar *weniš 'puusta tehty' ⇐ *wen- 'puu' | Ksm-pe jälkitavun vokaali viittaa lainaan. Vrt. mia dárvi- 'lusikka' ⇐ dāru- 'puu' | ||
| Holopainen 2019: 302–3 | x | - | x | - | Vastaan (puoltoargumentein) | *e osoittaa lainan hyvin vanhaksi, luultavasti kantauralilaiseksi, joten sen on oletettava kadonneen itäisemmistä ur kielistä. On vaikea todistaa varmaksi merkityksenkehitystä 'puu' > 'vene'. Ar sanalla ei varmaa ie taustaa [ks. tarkemmin], mutta se on joka tapauksessa rekonstruoitavissa kanta-arjaan, sillä juurinominit eivät myöhemmin olleet enää produktiivisia |