Etymologiadata:imsm:venü-
*venü-
Vastineet:
- Suomi: venyä
- Karjala: venyö
- Vepsä: venuda
- Vatja: venüä
- Pohjoisviro: venima
- Eteläviro: vi(n)nümä
- Liivi: vie’nnõ
mksm. *venü- < kksm. *wenü- < vksm. *wenǝ-w- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
venyä (Flor 1702; yl., ei LounSm), venua (LounSm InkVi, osin KSm) ’sich (aus)dehnen, dehnbar sein’, murt. myös ’olla pitkällään (PKarj ja ymp.); maata laiskana t. sairaana, loikoa, lojua (etup. K- ja PSm); vetelehtiä, maleksia (Pohjanm Peräp); kipeytyä rasituksesta, venähtää (esim. ranne; paik. savmurt. Kymenl Pohjanm Peräp)’, venyttää (Agr), venytellä, venähtää
~ ink vennūa ’venyä’, venuttā ’venyttää’ | ka venyö, vönyö ’venyä; pitkittyä; olla pitkällään, loikoa’, venytteä, vönytteä ’venyttää; pitkittää’ | ly venuda ’venyä’, venuttada ’venyttää’ | ve venuda ’maata, loikoa’ | va (Kett) venüä, (Tsv) venua ’venyä; oieta’, (Kett) venüttǟ ’venyttää, vetää pitkäksi, pingottaa’ | vi venida ’venyä; pitkittyä’, venitada ’venyttää’, venimus ’vetelys, laiskuri’ | li vieʾnnə ’venyä, kasvaa pituutta’, vieʾntə ’venyttää, vetää, pingottaa’ (sm > lpN viednât (R Lu In Ko Kld) ’kipeytyä rasituksesta (jäsen); (Lu myös) venyä’)
~ ink vennūa ’venyä’, venuttā ’venyttää’ | ka venyö, vönyö ’venyä; pitkittyä; olla pitkällään, loikoa’, venytteä, vönytteä ’venyttää; pitkittää’ | ly venuda ’venyä’, venuttada ’venyttää’ | ve venuda ’maata, loikoa’ | va (Kett) venüä, (Tsv) venua ’venyä; oieta’, (Kett) venüttǟ ’venyttää, vetää pitkäksi, pingottaa’ | vi venida ’venyä; pitkittyä’, venitada ’venyttää’, venimus ’vetelys, laiskuri’ | li vieʾnnə ’venyä, kasvaa pituutta’, vieʾntə ’venyttää, vetää, pingottaa’ (sm > lpN viednât (R Lu In Ko Kld) ’kipeytyä rasituksesta (jäsen); (Lu myös) venyä’)
= lp vâdnât ’venyä; kasvaa pituutta; maata pitkällään’, vânâtit ’venyttää’ | mdE veńemems, M veńəməms ’venyä; venytellä’, E veńśt́ems, M veńəpt́əms ’ojentaa, kurkottaa; venyttää’. Ks. myös vene.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 537 (sm ~ lp)
- Ganander 1787 NFL 3 300a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 160 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 111 (+ ve)
- Ahlqvist 1861 MMdGr 181 (+ mdM)
- Budenz 1867 NyK 7 474 (+ li mdE)
- Bergsland 1944 AL 4 91 (lp viednât < sm)
- Makarov 1967 SFU 3 87 (+ ka ly)
- E. Itkonen 1968 SKK 513
- Sammallahti 1972 FUF 39 76 (+ samJr)
- SKES 1978 1699–701 (+ ink; ?? samJr)
- UEW 1988 819 (sm vi lp md)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lindahl & Öhrling 1780: 537 | ~ saa | |||||
| Ahlqvist 1861: 181 | Tarkennus: = saa md | |||||
| Makarov 1967 SFU: 86–87 | Lisätieto: ko veńge̮dni̮ 'venytellä' ← ims | |||||
| KESK 1970: 52 | Tarkennus: = ko veńjavni̮ 'roikkua', veńgi̮śni̮ 'lerpahtaa' | |||||
| Sammallahti 1971 FUF: 76 | Tarkennus: ims saa md = nenT венаць 'venyä; venyttää' | |||||
| NES 2004: s.v. venyä | Puolesta (ims saa md) | |||||
| EES 2012: s.v. venima | Puolesta (ims saa md = tai → ko veńge̮dni̮) | |||||
| Aikio 2014 FUF: 75–76 | Lisätieto: ims saa md = ngan bi̮ntǝ- (ngan < kur *wen-ti- ⇐ *weni-; juk ← sam) | |||||
| Metsäranta 2020: 119–120 | Lisätieto: ims saa md = ma *wie- 'suoristua', *wi-ne- 'oikaista' |