Etymologiadata:imsm:äimä
*äimä
Vastineet:
mksm. *äimä < kksm. *äjmä < vksm. *äjmä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
äimä1 (VR 1644; yl.) ’iso (särmikäs ja litteäkärkinen esim. nahan ompeluun käytettävä) neula / Stopfnadel’
~ ka äimä ’neula’
~ ka äimä ’neula’
= lpN aiˈbme (E U Pi Lu In) ’äimä, kolmisärmäinen neula nahan ompelemista varten’ | tšerL im, I ime ’neula; piikki, oka, (puun) neulanen’ | syrj jem ’neula; piikki’ || Jr ńīpe ’neula’ | Jn -nē̮ | T ńejmi | Km ńīmi | Kb neme | M ime ’neula, ompeluneula’. — Tätä muistuttavia sanoja on myös alt kielissä: tung imŋa, inme̮, imme̮, turk jiŋnä, iŋgä jne. ’neula’.
Lähdekirjallisuus:
- Castrén Suomi 1844 28 (sm ~ lp)
- Castrén 1844 EGS 141 (+ syrj)
- Castrén 1845 EGTsch 61 (+ tšer)
- Castrén 1849 Ostj 81 (väärin ostj; vrt. turk)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 17 (+ samJr Km Kb M)
- Paasonen 1917 Beiträge 16 (sgr ~ sam)
- Lehtisalo 1933 FUF 21 51 (+ samT)
- Räsänen Vir 1947 165 (vrt. tung turk mong ket)
- FUV 1955 4 (ural sana), 143 (vrt. alt)
- Collinder 1965 HUV 147 (samoin)
- Tereštšenko 1966 JaNar 3 439 (+ samJn)
- FUV2 1977 26, 153
- SKES 1978 1869 (+ ka)
- UEW 1988 22
- Sammallahti 1988 UrLang 536
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
|- | Aikio 2015 SUSA: 42 | + || || || | Puolesta | tavunloppuinen j on estänyt muutoksen kur *ä_ä > ksm *a_i sanoissa äijä, äimä ja päivä