Etymologiadata:imsm:äijä
*äijä
Vastineet:
mksm. *äijä < kksm. *äjjä < vksm. *äjjä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
äijä (Agr; yl.) ’Alter, Greis’, eri tahoilla murt. myös ’isä; isoisä; appi; aviomies, naimisissa oleva mies; isäntä, vanhaisäntä’, äijän (instr.; laajalti itämurt.) ’paljon’, äijyys (paik. itämurt.) ’paljous’, Äijö (Kal) ’myyttinen olento; ? vanhus’
~ ink äijä ’vanha mies, ukko; isoisä; appi’, äijä, äijǟ, äijält ’paljon’ | ka äijä ’paljo, paljon; suuri, pitkä; moni’, äijäpäivä ’pääsiäinen’, äijän ’paljon’, äijys ’paljous’ | ly äi, äij(e̮) (äijän) ’paljon’, (mon.) äjad ’monet’, äijäl ’kovin; kovasti’ | ve äi (äjan) ’paljon’, äjak ’paljonko’, äjal ’kovasti, kovin’ | va äd́jä ’isoisä; appi’ | vi äi (g. äia) id., (murt., Wied) äi (g. äio), äijo ’piru’, äike(ne) ’ukkonen’
~ ink äijä ’vanha mies, ukko; isoisä; appi’, äijä, äijǟ, äijält ’paljon’ | ka äijä ’paljo, paljon; suuri, pitkä; moni’, äijäpäivä ’pääsiäinen’, äijän ’paljon’, äijys ’paljous’ | ly äi, äij(e̮) (äijän) ’paljon’, (mon.) äjad ’monet’, äijäl ’kovin; kovasti’ | ve äi (äjan) ’paljon’, äjak ’paljonko’, äjal ’kovasti, kovin’ | va äd́jä ’isoisä; appi’ | vi äi (g. äia) id., (murt., Wied) äi (g. äio), äijo ’piru’, äike(ne) ’ukkonen’
= lp agˈgja ’isoisä; vanha mies, äijä; setä (puhuttelunimi; Lu); ukkonen (R Lu In)’ (lpN ægˈgje (Lu) ’äijä’ < sm) | votj aji̮ ’isä; uros’ | syrj aj ’isä, isoisä’, ajka ’appi; aviomies’ (> vogP ɔ̄jka ’mies, aviomies; ukko’; syrj t. vog > ostjP ɔjka ’vanha ukko, vanha mies; aviomies; karhu’).
Lähdekirjallisuus:
- Scheffer 1673 Lapponia 179 (sm ~ lp)
- Moller 1756 Beskr 138 (+ vi)
- Sjögren 1821 GS 1 29 (+ syrj; väärin tšer votj)
- Lindström Suomi 1852 109 (+ votj)
- Ahlqvist 1856 WotGr 123 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 80 (+ ve)
- Setälä 1910 FUF 10 200 (+ ka äijö ’piru’, vrt. vi äio)
- Karjalainen 1912–13 FUF 13 223 (vog ostj < syrj)
- E. Leskinen 1933 Suomi 5:15:4 69 (ka äijy, äijäl ’paljon’)
- *Nirvi 1952 Suomi 106:1 151–54 (+ ink)
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 173 (sm ~ lp votj syrj)
- SKES 1978 1868 (+ ly)
- UEW 1988 609 (ostj < vog t. syrj)
- Sammallahti 1988 UrLang 552
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lindström 1852 Suomi: 109 | = udm айы, ko ай 'isä; uros, koiras' | |||||
| Itkonen E 1953 FUF: 173 | = saa[P] áddjá 'isoisä; isoisän t. -äidin veli; ukko, äijä, vanha(hko) mies', pe | |||||
| NES 2004: s.v. äijä | Tarkennus: = saa pe < ksm-pe *äje 'iso; isä' | |||||
| Sammallahti 1988: 552 | Tarkennus: = saa pe < ksm-pe *äjjä 'isoisä' | |||||
| Aikio 2015 SUSA: 42 | + | Puolesta | tavunloppuinen j on estänyt muutoksen kur *ä_ä > ksm *a_i sanoissa äijä, äimä ja päivä | |||
| UED 2020: s.v. äjjä | x | Tarkennus: = saaE aajja, U àjjaa 'isoisä', L P áddjá, Ko ä´jj, Ki а̄йй, T aȷ̄je id. (< ksaa *ājjā ~ *ājjē), ?pe (< kpe *ajĭ̮) ? < kur *äjjä | rekonstruktio *äjjä sopii kaikkien kielihaarojen muotoihin; kur *jj > kpe *j; kpe *a harvinainen perintösanoissa, kehityksestä kur *ä > kpe *a vain yksi paralleeli sanassa nähdä |
Hylätty etymologia: johdos, ks. UED s.v. äjjä