Etymologiadata:imsm:laipa

From Sanat

*laipa

Vastineet:

mksm. *laipa (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

leipä (Agr; yl.) ’Brot’, johd. leipoa, leivos, leipomus, leivonnainen, leipuri, leipi-, leivin- yhd:oissa leipilapio, leivinuuni, leivinjauhe jne.
~ ink leipäleipä’, leipojavatkata taikinaa, leipoa’ | ka leipäleipä; (kasvava) vilja, leipävilja; jyvät, jauhot; ruoka, ravinto, toimeentulo’, leipuoleipoa’, leipovehruokakunta’ | ly ve leibleipä, leipävilja’ | va leipä id. | vi leibleipä’ | li lēba id., leibi, lēbihedelmällinen (maa)
< germ, vrt. goot hlaifs, mys hleib, leib, ns Laib, mn hleifr, nr levleipä’. Samalta taholta myös lpN laiˈbe (E Pi Lu) id. (ehkä < ksk); lpIn lejbi (Ko Kld T) id. < sm.
Lähdekirjallisuus:
  • Pontanus 1631 RDH 705 (sm ~ goot)
  • Wexionius 1650 Epitome 3:10 (+ vi)
  • Hallenius 1732 BorFenn 42 (+ lp)
  • Ganander 1787 NFL 2 56
  • Sjögren 1832 GS 1 473 (+ ve)
  • Diefenbach 1851 VWGoth 2 562 (+ ka)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 135 (+ va)
  • Thomsen 1869 GSI 129 (+ li; < germ)
  • Qvigstad 1881 Beiträge 124 (lp < sk t. sm)
  • Wiklund 1892 SUSA 10 153 (lpIn < sm)
  • Lagercrantz 1939 LpWsch 403 (lpL < sk)
  • Kettunen 1940 SmMurt 3 76 (+ ly)
  • SKES 1958 285 (lpLu < ksm)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:laipa/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:leipä

Keskustelu

Schalin 2016 s. 248-249 muistuttaa, että sana *laipa on käynyt läpi sporaadisen keskisen ja pohjoisen ksm äännekehityksen ai > ei viittamalla salatsin liivin ja eteläviron murteiden arkaaiseen edustukseen -ai-

Schalin huomauttaa myös että sanaa keihäs mitä todennäköisimmin koskee sama, koska muuta hyvää selitystä ei ole, ottaen huomioon että substituutio *z => *š/h lienee vanhempi kuin ksk. kehitys ai > æi, mistä todistuksena linee myös nuorempi pohjoinen laina kaira samasta originaalista. Varauksena että molempien ajoitus on hankalaa (Kuokkala 2019: 122f.)

Samaa kantaa edustaa myös Petri Kallio (2018) 258.

Ksm. sanasta *kaihas olisi siis perusteltua luoda oma sana-artikkeli, suppeammasta levikistä huolimatta.

Schalin J. 2016. Östskandinavisk utveckling av den urnordiska ai-diftongen och palatalt r i ljuset av finska ljudsubstitutioner – Andersson, D., Edlund, L.-E., Haugen, S., & Westum, A. (Toim.). (2016). Studier i svensk språkhistoria 13 : Historia och språkhistoria. Noudettu osoitteesta http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:umu:diva-121383

Kallio P. 2018: Ensitavun diftongit kantasuomessa. – Περὶ ὀρθότητος ἐτύμων. Uusiutuva uralilainen etymologia. Uralica Helsingiensia 11. Helsinki: SUS.

Kuokkala J. 2019 Suomen keino, saamen geaidnu ja kantaskandinaavin diftongiassimilaatio. – Santeri Junttila & Juha Kuokkala (ed.), Petri Kallio Rocks: Liber semisaecularis 7.2.2019. Helsinki: Kallion etymologiseura. Pp. 116–125. https://doi.org/10.31885/978952944635