Germaanisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Mikkola 1905 Vir: 9
|
|
+ |
|
|
*peigjas (⇒ peijainen, peikko) ← kge *faigjaz (> meng [fǣge]) ~ *faigaz > msk feigr 'kuoleman oma', ru feg 'raukkamainen, surkea; arka'
|
Sm peijakas, peijanen 'paha henki' voi edustaa aiempaa merkitystä
|
| Ritter 1977: 172–3
|
|
- |
|
|
Vastaan
|
Ge merkitys jää kauas ims lähtömerkityksestä, oli tämä 'pidot' tai 'hautajaiset'
|
| Koponen 1998: 143
|
|
|
|
|
Tarkennus: *peijek / *peikek ? ← kge *faigja-
|
Samaa sanuetta t. pesyettä voivat olla myös peikko ja vi peig
|
| Koivulehto 2005 Vir: 322–6
|
x |
- |
x |
|
Vastaan
|
Kge *-gj- → ksm *-j- äänteellisesti mahdollinen, mutta vailla paralleeleja. Merkityssiirtymä 'kuoleman oma' > '(hautajais)pidot' selittämättä; sm peijakas, peijanen 'paha henki' johdoksia, joiden merkitys myöhempi kuin kantasanan. Kge **faigaz ei perusteltu
|
Johdos
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Mägiste 1960–61 CB: 292–5
|
+ |
+ |
|
|
*peija '(kuolleen multaan) peittäjä' (⇒ peijas, peijainen) < *pej+ja- ⇐ *peje- (⇒ peittää; vs pi̮i̮südäq, li peizə) ⇒ *pei+tä- ⇒ *pei+t-ek (> vi peied, uk peieq, liS peijed)
|
Vi–vs–li taivutuksessa yleistynyt heikko aste
|
| Koponen 1998: 143
|
|
|
x |
|
Puolesta (vaihtoehtoisena)
|
Kantaverbi *peje- joko ~ vs pi̮i̮südäq < ur 'kiehua' t. ← ge
|
| Koivulehto 2005 Vir: 326–7
|
x |
|
|
-
|
Vastaan (puoltoargumentein)
|
Verbin peittää rakenne edellyttää johdosta; vi–vs–li sanasta käytetään tavallisimmin monikkomuotoja, joissa tulisi edustua vahva aste, joten heikon asteen yleistyminen on epätodennäköistä; sm sanan takaistuminen ja s-päätteisyys selittämättä. Nominien johtaminen eri verbeistä eri puolilla Suomenlahtea epätodennäköistä
|
Arjalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 2002 Vir: 494 av 4
|
|
+ |
+ |
|
← kar t. kir *paiyas > mia péya- 'juomauhri, ryyppy, juoma'
|
Vanhin merkitys 'rituaaliset juomingit'; merkityskehitys 'pidot' > 'häät' kuten kas sanoilla höge ja köste. Lähtömuoto ⇐ kie 'juoda'
|
| Koivulehto 2005 Vir: 329–31
|
+ |
+ |
+ |
+
|
Puolesta
|
Ims -ei- < *-ai-, kuten lainoissa heinä, seinä, reisi (← ba) ja keihäs, keidas, leipä (← ge); As : AhA-vartalot lähes järkiään lainoja, vaihtelu -As ~ -eh myös lainoissa ahnas ~ ahne ← ir, pallas ~ palle ← ge ja turvas ~ turve ← ge. Uskonnollis-myyttisen sanaston arjalaislainoja ovat peijas, jumala, mana, sammas, suoda, syntyä, taivas ja (hyvin vanha) kekri. Lähtömuoto < kie *poh3-iyo- ⇐ vkie *peh3- ~ *poh3- ['juoda']; [mia asujen -péya- ja -pā́yya- käytöstä yhdyssanojen osana]. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat peijas, marras, taivas, ojas, ahne, apu, herätä, iha, isota, paksu, sammas ja suoda
|
| Holopainen 2019: 173–4
|
|
|
+ |
|
Vastaan
|
*-ai- > -ei-muutos ei koske eteläviroa eikä liiviä, eikä siten selitä e-edustusta tässä sanassa; myös toisen tavun a:n olisi pitänyt samalla etistyä > **peijäs
|
Indoeurooppalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Holopainen 2019: 173–4
|
- |
|
+ |
|
< esiksm *peji- ← esiar *paHyya- > mia -pāyya-, péya- 'juomauhri, ryyppy, juoma'
|
Odottaisi ehdotonta muutosta ur *ei > ksm *ii, koska tässä ympäristössä ur *äi > ksm *ei toimi, vrt. päivä, äimä; kantauralista ei tunneta muita s-vartaloita. Lähtömuoto ⇐ mia pā-/pī-, av pā- 'juoda' < kar *paH- < kie poh3-
|
Hylätty etymologia: Balttilaisperäinen ← mpr pouis, vrt. Koivulehto 2005 Vir 329–30
