Etymologiadata:imsm:api

*api

Vastineet:

• Suomi: apu←
• Karjala: apu←
• Vepsä: abu←
• Vatja: api
• Pohjoisviro: abi
• Eteläviro: abi
• Liivi: a’b

mksm. *api < kksm. *api < vksm. *apǝ̑ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

apu (Agr; yl.) ’auttaminen, avustaminen, tuki / Hilfe, Beistand’, avulias, avuton, avustaa; apulainen, auttaa (ks. näitä)
~ ink ka apu ’apu’ | ly ve abu | va api id. | vi abi ’apu, apumies, apulainen’ | li aʾb ’apu’. — Ims > lpN appo (Lu Ko T) ’hyöty, (harv.) apu’.

Sanalle on esitetty germ lainaoriginaaleja, viimeksi kgerm *awi- (< ieur *au- ’pitää jstak’, *auos ’apu’), jonka jatkajia ovat mm. goot awi- ’kiitos’, mn auja (yks. akk.) ’onni, (jumalallinen) apu, turva’.

Lähdekirjallisuus:

• Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
• Ahlqvist 1856 WotGr 122 (+ va)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 79 (+ ve)
• Hunfalvy 1866 NyK 5 425 (+ lp)
• Budenz 1884 NyK 18 310 (+ ka)
• Thomsen 1890 BFB 50 (+ li)
• Karsten 1915 GFL 106 (< germ, goot awi)
• Kettunen 1940 SmMurt 3 151 (+ ly)
• SKES 1955 22 (lp < sm)
• Häkkinen 1987 ES 13, 19
• *Nikkilä 1988 Suomi 143 37–42 (< germ)

[apu Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Germaanisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Nikkilä 1988 OVL: 37–44					← germ. *awi-, vrt. riimusk auja, goot awiliudōn ’kiittää’
Koivulehto 1999 PP: 228					Vastaan	Riimuskandinaavin auja merkitys on epävarma, germaanissa ei varmaa merkitystä apu. Arjalainen lainaselitys semanttisesti ongelmaton.

Arjalaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Koivulehto 1999 PP: 228					← ar *awas-, vrt. mint avás-	Semanttisesti arjalainen etymologia on vakuuttavampi. Imsm p selittyy analogisella v:n vahvalla asteella.

Hylätty etymologia: ← ge ? *abi- 'apu', ks. LÄGLOS s.v. apu

EVE:n sana-artikkeli

EVE:apu