Etymologiadata:imsm:api

From Sanat

*api

Vastineet:

mksm. *api < kksm. *api < vksm. *apǝ̑ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

apu (Agr; yl.) ’auttaminen, avustaminen, tuki / Hilfe, Beistand’, avulias, avuton, avustaa; apulainen, auttaa (ks. näitä)
~ ink ka apuapu’ | ly ve abu | va api id. | vi abiapu, apumies, apulainen’ | li aʾbapu’. — Ims > lpN appo (Lu Ko T) ’hyöty, (harv.) apu’.
Sanalle on esitetty germ lainaoriginaaleja, viimeksi kgerm *awi- (< ieur *au-pitää jstak’, *auosapu’), jonka jatkajia ovat mm. goot awi-kiitos’, mn auja (yks. akk.) ’onni, (jumalallinen) apu, turva’.
Lähdekirjallisuus:
  • Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 122 (+ va)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 79 (+ ve)
  • Hunfalvy 1866 NyK 5 425 (+ lp)
  • Budenz 1884 NyK 18 310 (+ ka)
  • Thomsen 1890 BFB 50 (+ li)
  • Karsten 1915 GFL 106 (< germ, goot awi)
  • Kettunen 1940 SmMurt 3 151 (+ ly)
  • SKES 1955 22 (lp < sm)
  • Häkkinen 1987 ES 13, 19
  • *Nikkilä 1988 Suomi 143 37–42 (< germ)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Germaanisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Nikkilä 1988 OVL: 37–44 ← germ. *awi-, vrt. riimusk auja, goot awiliudōn ’kiittää’
Koivulehto 1999 PP: 228 Vastaan Riimuskandinaavin auja merkitys on epävarma, germaanissa ei varmaa merkitystä apu. Arjalainen lainaselitys semanttisesti ongelmaton.
Arjalaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Koivulehto 1999 PP: 228 ← ar *awas-, vrt. mint avás- Semanttisesti arjalainen etymologia on vakuuttavampi. Imsm p selittyy analogisella v:n vahvalla asteella.

Hylätty etymologia: ← germ. ? *abi- 'apu', ks. LÄGLOS s.v. apu

EVE:n sana-artikkeli

EVE:apu

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:api