Germaanisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Karsten 1915: 106
|
+ |
|
+ |
-
|
← ge *awi-, vrt. go awi[liuþ] 'kiitos', awi[liudōn] 'kiittää'
|
|
| Nikkilä 1988 OvL: 37–42
|
x |
+ |
+ |
-
|
Tarkennus: ksm *apu ~ (?<) *api (~ *auvo) ← ge *awi-, vrt. myös riimusk auja 'onni; jumalallinen apu, turva'
|
|
| Koivulehto 1999 BkFnf: 228
|
|
- |
|
|
Vastaan
|
Riimusk sanan merkitys epävarma, germaanissa ei varmaa merkitystä 'apu'
|
Arjalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 1999 BkFnf: 227–8
|
+ |
|
+ |
+
|
← ar (ir/iar) *avas-, vrt. mint ávas- 'apu, tuki; hyvyys, ystävällisyys', av auuah- 'apu'
|
-v- → ims -p- eli siirtyminen astevaihteluun varsin säännönmukaista; alkuperäinen -v- näkyy rinnakkaisjohdoksessa avu; alkuperäinen e-vartalo, sm -u sekundaari; ie s-vartalo substituoitu kuten sanoissa vuori ja vuosi. Lähtömuoto < kie *h2aw(H)-os:es- ⇐ *h2aw(H)-e:o > mia av-a-ti 'auttaa, edistää, suojelee', avitár- 'auttaja'. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat ?aisa, aivan, apu, marras, ojas, sammas, suoda ja taivas
|
| Katz 2003: 158
|
+ |
|
+ |
|
Tarkennus: < ims-pe *ā́wa t. *ăwá ← vkar *áwɔḥ, vrt. mint ávas- 'apu, tuki; hyvyys, ystävällisyys', av auuah- 'apu'
|
Sm -p- sekundaari vahva aste, vrt. arvo ~ (Ganander) arpo
|
| Koivulehto 2005 Vir: 330
|
|
|
|
+
|
Puolesta
|
Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat myös peijas, ahne, herätä, iha, isota ja paksu [sanoja aisa ja aivan ei mainita]
|
| Parpola 2019 FS Kallio: 142–5
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
[mia sanueesta]
|
| Holopainen 2019: 66–7
|
|
|
+ |
|
Puolesta (vaihtoehtoisena): ksm *api ← kar t. kir *(H)awas-, vrt. mia av
|
Lähtömuodon juuri *(H)awH-
|
Hylätty etymologia: ← ge ? *abi- 'apu', ks. LÄGLOS s.v. apu
