Etymologiadata:imsm:voori
*voori
Vastineet:
mksm. *voori < kksm. *woori < vksm. *warǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
vuori1 (Agr; melko yl.) ’Berg’ , vanh. kiel. käännöslainoina vuori-alkuiset yhd:t kuten vuorimies, -työ, -teollisuus (vrt. nr bergsman ’kaivosmies’ jne.), johd. vuoristo (1836) (ka vuori ’vuori’, vi (uud.) voor (g. -e) ’moreeniselänne, harju’ < sm)
= votj vi̮r ’kukkula’ | syrj ve̮r, J vu̇r ’metsä’ | vogE wār, I wōr, L wor, P wɔ̄r ’metsä; (E myös)jalokuusi’ | ostjI wor, wŏr ’vuoriharjanne (joenrannalla)’.
Tässä yhteydessä usein main. obinugr sanat vogE or, I wor, L (w)ur, P ur ’vuori, vuoren huippu; metsä’ | ostjI ur, E ür, ur, P wŭr, wur mm. ’(metsäinen) vuorenselänne’ ovat ilm. eri alkuperää.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 532 (sm ~ lp vare ’vaara, vuori’)
- Diefenbach 1851 VWGoth 1 438 (sm ~ votj; väärä vog rinnastus)
- Hunfalvy 1875 NyK 11 231 (vääriä ugr rinnastuksia)
- Setälä 1896 NyK 26 404 (+ syrj)
- Genetz Vir 1899 109 (lp var(r)e ei kuulu tähän)
- Karjalainen 1905 SUST 23 133 (+ vog ostj)
- Toivonen 1929 FUF 20 141 (obinugr sanat ~ sm vaara, vuori t. vieri, lp varre)
- FUV 1955 121–22 (sm vaara ? ~ perm vi̮r, ve̮r, vog wɔ̈̄r ’metsä’), 126 (sm vuori ~ vog ostj wor, ur ’harjanne’)
- Lytkin 1964 IstVokPJa 142 (pidettävä erillään 2 eri obinugr sanuetta)
- DEWOS 1967 159 (samoin)
- MSzFE 1971 323, 503–04
- FUV2 1977 138
- SKES 1978 1821 (ka < sm)
- UEW 1988 571, 833–34
- Sammallahti 1988 UrLang 551
- Koivulehto 1999 Poluilla 218 (< k-arj)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1896 NyK: 404 | [ks. tarkemmin] | |||||
| Aikio 2012 SUST: 233 | Tarkennus: < kur *wari 'metsä/vuori' | kur *a > ksm *oo soinnillisen yksittäiskonsonantin ja suppean vokaalin edellä [paralleelein]; luultavasti kur sanojen *wari ja *wara (> pohjoissaamen várri ’vuori’ jne.) välillä on alkujaan ollut jonkinlainen yhteys, mahdollisesti hämärtynyt johtosuhde. | ||||
| Zhivlov 2014 JoLR: 127 | Lisätieto | kur *wärä ~ *wara1: ksm ja ksaa sanat johdettavissa yhteisestä alkumuodosta *wärä, ksam *wårå viittaa lähtömuotoon *wara1; *wori 'metsä' (> perm mns ha) on eri sanue |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1999 PP: 218 | ur ← kanta-arjan *aras- ’vuori’ (vrt. kreikan ὄρος ’vuori’; sanaa ei ole attestoitu arjalaisissa kielissä) | |||||
| Aikio 2012 SUST: 233 | - | Vastaan | Sananalkuinen *w- ei selity arjalaisesta muodosta, eikä Koivulehdon rekonstruktio kur *orV- selitä itämerensuomen pitkää vokaalia. |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Karjalan vastine
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:voori/th:
SSA s.v. vuori toteaa, että karjalan vuori on lainaa suomesta. Yhteisitämerensuomalaisessa sanastossa ja sitä myötä yleistajuisessa artikkelissa se on nyt vastineena mainittu. Selitys on nähtävästi jo SKES:ssä. Karjalan sanan levikki näkyy olevan pari Vienan pitäjää sekä osa Raja-Karjalan alueesta, lisäksi rajan pinnasta Tulemajärveltä. Eli levikin puolesta laina-alkuperä on uskottava. Pitäisikö tämä muuttaa meidänkin sanakirjaamme, vai onko perusteita epäillä, että suomen ja karjalan sanat olisivat kuitenkin vastineita? --Sholopainen (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 19.16 (EEST)
- Näistä YSuS:n toimitusratkaisuista pitäisi periaattessa kysellä Petriltä, joka ei toistaiseksi ole tainnut näitä keskustelusivuja paljoa lukea. Voara (vuara, vuaru jne.) on ilman muuta laajalevikkisempi, mutta lainaahan tämäkin on, eikä välttämättä mikään jo muinaiskarjalainen; inkeroisessa ei tunneta, tuskin on tunnettukaan. --J. Pystynen (lähetä viesti) 18. heinäkuuta 2020 kello 21.25 (EEST)
- Joo, voisi ehkä miettiä jotain YSuS-ratkaisuaiheistapalaveria jossain vaiheessa, jos Petri ehtisi mukaan, vaikka etänä jos ei muuten. --Sholopainen (keskustelu) 18. heinäkuuta 2020 kello 21.30 (EEST)