Uralilainen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Diefenbach 1851: 438
|
|
|
|
|
= udm выр[ал] 'kumpu, töyry, kunnas'
|
|
| Setälä 1896 NyK: 404
|
|
|
|
|
= ko вӧр 'metsä; (kaatunut) puu; puu(aines)'
|
|
| TESz 1970: s.v. orr
|
|
+ |
|
|
= pe, mnsE wār 'metsä; jalokuusi', P wɔ̄r 'metsä', haI wor, wŏr 'mäenharja, -selkä (joenrannassa)' < kur *βōre t. *βõre
|
|
| Aikio 2006 FUF: 28
|
|
|
|
|
Tarkennus: = pe, mnsE, I wōr 'metsä', P (< kmns *wār), haI, P or (< kha *wor) < kur *wōri (< *waxri / *woxri) 'metsä; vuori'
|
|
| Kallio 2012 SUST: 165
|
|
|
|
|
Tarkennus: = kpe *vi̮r, kmns *wār, kha *wor < kur *waarə̑
|
|
| Aikio 2012 SUST: 233
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: = pe mns ha < kur *wari 'metsä / vuori'; ? ~ kur *wara > saa mns ha ngan [ks. tarkemmin]
|
Kur *a > ksm *oo soinnillisen yksittäiskonsonantin ja suppean vokaalin edellä [paralleelein]
|
| Aikio 2015 SUSA: 54
|
|
|
|
|
Tarkennus: = pe, mns (< kmns *wār), ha (< kha *war) < kur *wari 'mäki'
|
|
| Živlov 2023 UL: 160
|
|
|
|
|
Tarkennus: = pe (< kpe *vwi̮r), mns (< kmns *wār), ha (< kha *war) < kur *wari 'mäki; metsä'
|
|
Arjalaisperäinen (1)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 1999 BkFnf: 215–18
|
+ |
|
x |
|
= udm выр 'kumpu, töyry, kunnas', ko вӧр 'metsä; (kaatunut) puu; puu(aines)' < kur *wōre < *ōrV < *orV ← kar *aras- ~ *araḥ
|
Ns. o-lainoissa kuten ora, orpo, suoli, voi, vuori, vuosi, oras, osa, porsas ja sota kar *a/*ā → sgr o (/ō) silloinkin kun se < kie *e/*ē, koska lähtökielessä vokaali oli jossain määrin labiaalinen; samanlainen edustus on varhaisimmissa ba ja ge lainoissa. Lähtömuoto < kie *h1er(H)-os/es- (> kr (*éros-, verbikorrelaatin analogiana >) ὄρος 'vuori') ⇐ √h1er(H)- 'kohota, nousta' ⇒ ar kielissä katoasteinen va-johdos mia r̥ṣ-va-, av ərəšwa- 'korkea'
|
| Häkkinen J 2009 SUSA: 23
|
x |
|
+ |
|
Tarkennus: < urL *woori = kmns *waar, kha *woor (< urI *woə̑r), pe ← ar *aras / *arah
|
Kur ja kar asut eivät vastaa toisiansa täydellisesti
|
| Aikio 2012 SUST: 233
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
Ur *w- ei selity ar muodosta eikä ims pitkä vokaali rekonstruktiosta kur *orV-
|
| Holopainen 2019: 297–8
|
- |
- |
- |
|
Vastaan
|
Ar kielistä puuttuu oletetun lähtömuodon vastine, ja Beekes (2010) selittää kr sanan joko Välimeren alueen substraatista t. juuresta √h3er- > mia r̥sva- 'nahka'
|
Länsiuralilainen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Živlov 2014 ВЯР: 127
|
|
|
|
|
= saaP várri ['vaara, vuori, tunturi'] (< ksaa *vārē) < kur *wärä ~ *wara1 > ksam *wårå
|
|
Arjalaisperäinen (2)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Pystynen 2018: 86–7
|
|
+ |
|
|
< ksm–saa *wärä t. esism *warə ← ir *wāra- 'pato, muuri'
|
Merkitysero ksm sanain mäki ja *voori välillä on voinut liittyä kulttuuriin, sillä ksm ja ksaa oletetulla puhuma-alueella Baltiassa ja Etelä-Suomessa ei ole vuoria: *voori olisi ollut linnoitettu tai linnoitettavissa oleva vuori, *mäki linnoittamaton, vrt. linnavuori alun perin 'todella asutettu / rakennettu (*litna) linnoituspaikka (*voori)' [ks. tarkemmin], Lang (2016) liittää kantasuomen alkuperän Väinäjoen laakson linnavuorilöytöihin.
|
Hylätty etymologia: ← kie *gworH-, vrt. Simon 2020 IF: 253–4
