Etymologiadata:imsm:osa
*osa
Vastineet:
mksm. *osa < kksm. *osa < vksm. *onśa (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
osa (Agr; yl.) yleisk. merk:n lisäksi myös ’osuus; perintö; (liha)pala (kaakkmurt.); kohtalo; onni (PKarj ja ymp.) / Teil, Anteil; Erbteil; (Fleisch)stück; Schicksal; Glück’, johd. osakas, osikas (PSavo PKarj) ’osallinen’, osittaa, osittain, osallinen, osallistua, osaton, osuus (Gan 1787), osake (Hannikainen 1847), osasto (Tikkanen 1844)
~ ink osa ’osa; osuus; perintöosa’, osallīn ’onnellinen’, osittē ’osittain’ | ka osa ’osa, osuus; omaisuus; onni, kohtalo’, osakas ’osakas; onnekas, menestyksekäs’, osalline ’osakas; onnellinen, onnekas’, osatoin ’osaton; onneton’, osittoa ’suoda jkn osaksi; siunata; olla tuottava; onnistaa’ | ly oza ’onni, kohtalo; osa’, ozakaz ’onnellinen’, ozatoińe ’onneton’ | ve oza ’onni, kohtalo; osa’, ozahińe ’onnellinen’, ozatoiń ’onneton’ | va e̮sa ’osa; liha’, e̮sakas ’onnellinen’ | vi osa ’osa, osuus; (viE) liha’, osaline ’osallinen’, ositada ’osittaa’ | li vozā ’osa, osuus; liha’ (sm > lp oasse ’osa; onni; ateria; ruokaosuus (E)’, johd. N oasalâš (In Kld T) ’onnellinen; (Lu In Ko myös) osallinen’, N oasetæbme (In Ko) ’onneton, osaton’)
~ ink osa ’osa; osuus; perintöosa’, osallīn ’onnellinen’, osittē ’osittain’ | ka osa ’osa, osuus; omaisuus; onni, kohtalo’, osakas ’osakas; onnekas, menestyksekäs’, osalline ’osakas; onnellinen, onnekas’, osatoin ’osaton; onneton’, osittoa ’suoda jkn osaksi; siunata; olla tuottava; onnistaa’ | ly oza ’onni, kohtalo; osa’, ozakaz ’onnellinen’, ozatoińe ’onneton’ | ve oza ’onni, kohtalo; osa’, ozahińe ’onnellinen’, ozatoiń ’onneton’ | va e̮sa ’osa; liha’, e̮sakas ’onnellinen’ | vi osa ’osa, osuus; (viE) liha’, osaline ’osallinen’, ositada ’osittaa’ | li vozā ’osa, osuus; liha’ (sm > lp oasse ’osa; onni; ateria; ruokaosuus (E)’, johd. N oasalâš (In Kld T) ’onnellinen; (Lu In Ko myös) osallinen’, N oasetæbme (In Ko) ’onneton, osaton’)
= lp oaǯˈǯe ’liha’ | ?? tšer užaš, üžaš ’osa’ | ?? unk oszt ’jakaa’, oszlik ’jakaantua, hajota’
? < k-arj (varh.-k-ir) *anśa-s, vrt. m-int áṃśa-ḥ ’osa, osuus’, av ąsa ’osuus’.
Ims-lp taholla merk:n kehitys olisi ollut seuraava: ’osa’ > ’lihaosuus (vrt. sm murt.)’ > ’liha’ (va viE li lp). Toisen käsityksen mukaan ’lihaa’ merkitsevät vastineet olisi kokonaan erotettava tästä yhteydestä.
Lähdekirjallisuus:
- Welin 1736 NKäsik 280 (sm ~ unk osslan)
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 578–79 (sm ~ lpR åse)
- Ganander 1787 NFL 2 296a (+ vi)
- Castrén Suomi 1844 32 (lp)
- Lindström Suomi 1852 67 (~ unk ostani)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 97 (+ ve)
- Budenz 1869 NyK 7 30 (+ li)
- Ahlqvist 1871 KO 218 (+ ka)
- Wiedemann 1871 MP 7:17:2 99 (+ va kreev ueśsa)
- Setälä 1911–12 FUFA 12 96 (va viE li lp ’liha’ ~ sam)
- T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 27 (lp oasse ’osa’ < sm)
- Ruoppila Vir 1933 361–64 (merk.-kehityksestä)
- Setälä Vir 1935 56 (kuten 1911–12; + sm)
- Paasonen & Siro 1948 OTschW 169 (+ tšer)
- FUV 1955 104 (ims (> lp) tšer unk; myös va viE li lp ’liha’)
- E. Itkonen 1956 UAJ 28 73 (todennäk. = va viE li lp ’liha’)
- Sköld 1956 osa 33–41 (+ ly; ? tšer; ? unk; ? < arj, vrt. sanskr)
- SKES 1958 439–40 (? tšer ?? unk; ? < arj)
- TESz 2 1970 1100
- Joki 1973 SUST 151 298 (? tšer ? unk; < arj)
- MSzFE 1978 507–08
- Koivulehto 1983 SUST 185 139, 152 (ims-lp, tšer tuskin tähän; ? < esiarj)
- Rédei 1986 SbÖAW 468 45 (tšer unk tähän; < esiarj t. varh.-k-arj)
- Häkkinen 1987 ES 217, 218
- UEW 1988 333 (tšer ? unk; < ieur, vrt. sanskr av; ? ~ osaa-, osu-)
- Sammallahti 1988 UrLang 542 (erottaa ’lihaa’ merkitsevän sanan: ? sm, lp oaǯˈǯe ~ vogL wuńś, P ūś ’takamus’, unk ágyék ’alaruumis, lantio’)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sköld 1956 UUÅ: 33–41 | x | + | + | = saa[P] oažži '(elävä) liha, lihaksisto', ?ma ужаш 'osa; erä; annos', ?unk oszl-ik 'jakautua, hajautua, hajota; lahota, mädätä' ← ar *ončo t. *onśo > mia áṃśa- 'osa, osuus', av ąsa- '(uskon)suuntaus', vrt. kr ὄνκος 'taakka, paino' | (myös ims) 'liha' < *'osuus saaliista' | |
| Гамкрелидзе & Иванов 1984: 924–5 | + | + | + | Tarkennus: = saa ma < ksgr *ońća ← vir | ar *a edustuu *-n-n edellä → o | |
| Koivulehto 1999 PP: 215–16 | + | Tarkennus: = saa ← kar | ns. o-lainoissa kuten ora, orpo, suoli, voi, vuori, vuosi, oras, osa, porsas ja sota kar *a/*ā → sgr o (/ō) silloinkin kun se < kie *e/*ē, koska lähtökielessä vokaali oli jossain määrin labiaalinen; samanlainen edustus on varhaisimmissa ba ja ge lainoissa | |||
| Koivulehto 1999: 304, 308 | + | Tarkennus: ← vkar | ||||
| NES 2004: s.v. osa | - | x | = saa ??ma ??unk < *oća t. *ońća ← ar | ma ja unk vastineet äänteellisistä ja merkityssyistä aivan epävarmoja | ||
| EWTsch 2013: s.v. užaš | + | Puolesta | kur *ć > *ś > ma š; ma -aš johdin < *-akš | |||
| Holopainen 2019: 170–1 | x | + | Tarkennus: = saa (< ksaa *ōńćē), ma (< kma *užas), unk ágyék 'nivu(k)set, lanne', mnsE ońćī, I uńś, L (w)uńś, P ū(ń)ś 'pylly' (< kmns *ūńć) < kur * ońća ? ← kar *Hańća | ur säännölliset äännevastaavuudet osoittavat lainan kantakieliseksi; sananalkuinen laryngaali jää melkein kaikissa ar lainoissa edustumatta; ge *an edustuu → ksm *on [viite], mutta ar *an:n edustus on harvinainen | ||
| UED 2020: s.v. ońća | x | + | Tarkennus: = saaE åedtjie 'lihas', U å̀dtjee, L oadtje, P oažži '(elävä) liha, lihaksisto', I uážži, Ko vuä´ǯ'ǯ, Ki вуэннч, T vi̮eń̄ǯ̜ 'liha'(< ksaa *oańćē), ma (< kma *užaš), unk, mns (< kmns *ūńć(ī̮)) < kur *ońća ? ← kar *anća-; unk oszlik ei tähän | kur *o-edustuksen selittää ero kie kolmen (*/a i u/) ja kur kahdeksan vokaalin systeemien välillä [ks. paralleeleja]; ur *ńć säännöllisesti > unk gy; ugr kielissä merkityksenkehitys 'liha' > 'kiinteä liha' > 'pylly' > 'lanteet' [ks. paralleelia] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1983 SUST: 139 | + | = saa[P] oažži '(elävä) liha, lihaksisto' < ksgr/vksm *ońća ← kie *onḱo- t. esiar *onśo- > mia áṃśa 'osa, osuus' | [*o ja *ć-edustukset osoittavat lainan arjalaisia vanhemmaksi] | |||
| Rédei 1986: 45 | + | Tarkennus: = saaL oadtje, P oažži '(elävä) liha, lihaksisto', Ko vuä´ǯ'ǯ, Ki вуэннч, T vi̮eń̄ǯ̜ 'liha', ma užaš 'osa; erä; annos', unk oszl-ik 'jakautua, hajautua, hajota; lahota, mädätä' ← esiar t. vkar *ońśo- > mia, av ąsa- '(uskon)suuntaus', kr ὄνκος 'taakka, paino', arm հունձք 'sato' | ||||
| Koivulehto 1988 kok: 292–3 | x | Tarkennus: < kur *ońća ← kie *onḱo- t. esiar *onćo- > mia | kie sana oli todnäk laryngaalialkuinen [ks. tarkemmin], mutta esiarjaan tullessa oli sananalkuinen laryngaali voinut kadota [myös *H- → kur *x- on teoreettisesti mahdollinen substituutio] | |||
| Holopainen 2018 UH: 153 | - | Puolesta (vasta-argumentein): = saa (< ksaa *ōńćē), ma (< kma *užas), unk ágyék 'nivu(k)set, lanne', mnsP ūńś, I uńś, E ońćī, L wuńś (< kmns *ūńć) 'pylly' < kur * ońća ? ← kie *h2onḱ-o > mia áṃśa 'osa, osuus', av ąsa- '(uskon)suuntaus', ?kr ὄνκος 'taakka, paino' | kie palatovelaarien edustukset ur lainoissa ongelmallisia; sananalkuisen laryngaalin edustumattomuus odotuksenvastaista, tosin se puuttuu myös ie lainasta kur *ertä [ks. tarkemmin] | |||
| Holopainen 2021 SUSA: 215 | - | + | Vastaan |