Etymologiadata:imsm:maksa-
*maksa-
Vastineet:
- Suomi: maksaa
- Karjala: maksoa
- Vepsä: maksta
- Vatja: mahsaa
- Pohjoisviro: maksma
- Eteläviro: masma
- Liivi: maksõ
mksm. *maksa- < kksm. *maksa- < vksm. *maksa- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ink maksā ’maksaa; kannattaa, hyödyttää’, makso ’maksu, palkka, vero’ | ka maksoa ’maksaa (palkka, hinta, velka); palkita vaivat, korvata, hyvittää; kostaa; olla jnk hintainen, olla jnk arvoinen, veroinen, vertainen; kannattaa, hyödyttää’, makso ’maksaminen, maksanta; maksu, vero; arvo’, maksu id. | ly maksada ’maksaa (velka; palkka); kostaa; olla hintana; kannattaa; luoda, ajaa (lantaa kuormaan)’ | ve maksta (prs. maksab) ’maksaa; luoda (lantaa, lunta)’, maks (mon. -ud, -od) ’maksu’ | va mahsā ’maksaa’, mahso, mahsu ’maksu’ | vi maksta (prs. maksab), E mas(sa)- ’maksaa, suorittaa; olla voimassa; olla jnk arvoinen; kannattaa’, maks (g. -u), E mass (g. -u) ’maksu, vero’ | li maksə ’maksaa; olla voimassa, kelvata; kannattaa’, maks ’maksu, vero’ (> latv maksāt ’maksaa’, maksa ’hinta’; sm > ruots maxa ’maksaa’)
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 237 (sm ~ lp)
- Ganander 1787 NFL 2 157 (+ vi)
- Diefenbach 1851 VWGoth 2 2 (sm vi lp ~ latv)
- Lindström Suomi 1852 59 (+ md)
- Ahlqvist 1856 WotGr 136 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 94 (+ ve)
- Donner 1884 TechmZ 1 267 (sgr > latv)
- Thomsen 1890 BFB 269 (+ li; ims > latv)
- Setälä 1890–91 ÄH 161 (li)
- Mark 1936 Fenno-Ugrica 5 6 (sm > lp)
- SAOB 17 1945 M 521 (sm > ruots)
- SKES 1958 329 (+ ka ly; lp ? < sm)
- Häkkinen 1987 ES 164
- UEW 1988 698
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lindström 1852 Suomi: 59 | = md [ers максомс, mkš maksǝ̑ms] 'antaa' | |||||
| Mark 1936 kong: 6 | + | Tarkennus: = md; saaP máksit 'maksaa; merkitä' ← ims | ims–md merkityssuhteissa kajastuu alkeellinen vaihtokauppa ennen arvon käsitteen kehittymistä | |||
| Koivulehto 1999 BKFNF: 221 | - | - | Vastaan | tällainen kulttuurisana voi tulla kieleen vain lainan kautta, ja omaperäistä selitystä vastustaa vartalon homonymia sanan maksa kanssa | ||
| Soosaar 2005 ESA: 140–1 | + | + | Puolesta | sana periytyy vaihtokaupan kaudelta ennen rahaa, vrt. antaa = ers андомс 'ruokkia, syöttää' | ||
| Holopainen 2019: 131 | + | Vaihtoehtoisena (= ?saa md) | maksa < kur *mi̮ksa, joten homonymia sekundaaria |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Masing 1956 ESA: 221 | + | ← akkadin miksu 'tulli, vero', mâkisu 'ostaja', makkâsu 'veronkerääjä' (suoraan tai toisen kielen välityksellä) | Akkadilaiset saattoivat käydä kauppaa Volgan varrella ja siitä pohjoiseenkin | |||
| Viitso 1994 kok: 108 | + | Puolesta | Liittyy muinaiseen meripihkakauppaan samoin kuin akkadin elmešu ← ksm *helmi, *helmes 'meripihka' | |||
| Soosaar 2005 ESA: 141 | - | Tarkennus: ? ← ar maksun 'vero', makasa 'kerätä veroa', makkasa 'maksaa veroa' | Sana puuttuu turkkilaiskielistä |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1999 BKFNF: 219–21 | + | + | + | ← vkir *ma(n)ʒa- ⇒ av mąza.raii 'rikkauksia antava' | kir *c:n ja *ʒ:n varhaisin substituutio → ur *ks sanoissa maksaa, paksu ja *teksa; ims–md nasaalinkato tavunloppuisen konsonantin edellä säännöllinen; homonyymejä (~ maksa) kieli saa usein lainaamalla; lähtömuoto = kia *manha- > mia máṁhate 'antaa, lahjoittaa' < esiar *menj´h-e/o- ⇐ kie *menǵh-; vkir lainat herätä, maksaa, paksu, syntyä, syttyä, *teksa ym. ovat uralilaisittain suppealevikkisiä | |
| Soosaar 2005 ESA: 141 | x | Vastaan | substituutio → **mańća t. **manča olisi välttänyt homonymian sekä kur sanan *maksa 'maksa' että homonyymisen jyrsijännimen kanssa | |||
| Vainik 2014 ESUKA 2: 151 | + | Puolesta | omistukseen liittyviä ar lainoja arvo, erä, maksaa, orja, osa ja sata | |||
| Holopainen 2019: 131 | - | Vaihtoehtoisena (= ?saa md) ? ← kir *ma(n)ʒa- | paksu ainoa rinnakkaistapaus substituutiolle *ks ← *ʒ; maksa < kur *mi̮ksa, joten homonymia sekundaaria |
Hylätty etymologia: Uralilainen = haI moγə̑l- 'tarjota juotavaksi', vrt. Soosaar 2005 ESA: 141
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Perintöetymologia
Santerin tuoreelta tutkimushistoriasivulta vasta juuri opin ilmeisesti Katzin (2003) oman rinnastuksen hantiin (teoksen indeksissä se ei esiinny, koska on esitetty perintösanaksi eikä teoksen varsinaiseen kohteeseen eli iir. lainasanakerrostumaan). Soosaaren (2005) kritiikki, että *kš ei tuottaisi ims. ja md. *ks:ää on tietenkin oikein, mutta en käsitä, miksi sellainen on muutenkaan esitetty — hantihan ei edes erottele *š:ää ja *s:ää. Vokaaliston suhteen rinnastus on jokseenkin moitteeton, itähantin moɣəl- palautuisi kha. asuun *măɣəɬ- tai *mōɣəɬ- ja olisi *a:n normaalia edustusta (sen sijaan ei Katzin myös käsittämättömästä syystä tarjoaman *e̮:n). Voisi siis muodollisesti oikein hyvin rekonstruoida jo kantauraliin *maksa- 'antaa, tjsp.' Jos pieni epäselvyys vokaalistossa sallitaan (*a pro *å kuten usein muulloinkin), niin konsonantistoltaan ja merkitykseltään tähän yhteyteen sopisi vielä samojedin "*matəjr-" (SW *mätə̑jr-, nenetsi + selkuppi) = kai paremmin *mator- 'pyytää'; morfologisesti denominaalisen näköinen, ikään kuin "maksuttaa". --J. Pystynen (lähetä viesti) 18. maaliskuuta 2025 kello 13.06 (EET)