Etymologiadata:imsm:kaktëksan
*kaktëksan
Vastineet:
- Suomi: kahdeksan
- Karjala: kaheksan
- Vepsä: kahesa
- Vatja: kahõsaa
- Pohjoisviro: kaheksa
- Eteläviro: katõ(s)sa
- Liivi: kǭ’dõks
mksm. *kaktëksan < kksm. *kaktëksan < vksm. *kaktǝ̑ksan (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kahdeksan (Agr; yl.) ’8’, kahdeksikko
~ ink kaheksan | ka kaheksa(n) | ly kaheksa, kahteksa(n) | ve kahtsa(n), kah́esa | va kahe̮sā (g. kahe̮ssamā) | vi kaheksa, E katessa | li kɔ̄ʾdəks id.
~ ink kaheksan | ka kaheksa(n) | ly kaheksa, kahteksa(n) | ve kahtsa(n), kah́esa | va kahe̮sā (g. kahe̮ssamā) | vi kaheksa, E katessa | li kɔ̄ʾdəks id.
= lp gavce, gakˈce- | mdE kavkso, M kafksa | tšerL kändäkš(ə), I kandaš(ə̑) ’8’.
Kehittynyt sanaliitosta *kakta (> *kakte > kahte- ’2’) + *e-k-sä-n (jossa kieltoverbin vartalo e-, modaalisen verbintaivutuksen -k-, yks. 3. p:n pääte -sä- ja duaalin -n), alkumerk. »kahta ei ole». Samalla periaatteella on muodostettu myös sana yhdeksän (ks. tätä). — Aiemmin esitetty selitys, jonka mukaan sanan jälkiosa olisi < ieur *deḱm̥ (vrt. esim. lat decem ’10’), ei äänt. syistä ole mahdollinen.
Lähdekirjallisuus:
- Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
- Fischer 1768 SibGesch 133 (+ tšer)
- Sajnovics 1770 DemH 60 (+ lp)
- Ganander 1786 NFL 1 304 (vi)
- Europaeus 1853 Räkneorden 15, 18 (+ md; -deksan ~ ieur)
- Ahlqvist 1863 Suomi 2:1 40–41 (samoin)
- Hunfalvy 1864 Reg 262 (+ va li)
- Setälä 1890–91 ÄH 200 (+ ka ve md)
- Setälä 1911–12 FUF 12 162–66 (-deksan < ieur)
- Collinder Vir 1953 92–97 (kaksi sanan ks-johdos)
- SKES 1955 138
- *E. Itkonen 1973 FUF 40 336–39 (< *e-k-sä-n)
- Häkkinen 1987 ES 85
- UEW 1988 643–44
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Europaeus 1853: 14–28 | + | + | + | = saa[E] gaektsie, ma[L] кäндäкш(ӹ) id. < kakt-deksan + loppuosa ~ udm ko дас 'kymmenen' ← ie, vrt. mia daça, kr δέκα id. | vrt. yhdeksän[; merkitysparalleeleja johtosuhteesta] | |
| Ahlqvist 1863 Suomi: 40–2 | + | + | = saa[E], [P] gávcci, ers кавксо, mkš kafksa, ma 'kahdeksan'; kah- < kaksi + -deks- ~ udm ko дас 'kymmenen' ← ie, vrt. mia kr | |||
| Setälä 1912 FUF: 162–6 | x | Tarkennus: = saaL gáktsa, P, I käävci, Ki ка̄ххц, md, maN кандаш, L; yhdyssanan alkuperäinen asu *kaγδen-deksäm | ims saa md haplologisesti kadottaneet 2. tavun, mari 1. ja 2. tavun välisen konsonanttiyhtymän | |||
| Jacobsohn 1933 SUST: 137, 147 | x | - | Puolesta (vasta-argumentein: ? ← ie, ei ← ar) | ur *-ks- voisi olla ← *-c-, koska kantauralista puuttui c, mutta tällaista vanhaa ie edustusta ei tunneta | ||
| Parpola 1999 BKFNF: 198–9 | - | + | + | Tarkennus: = saa md ma; *-teksä 'kymmenen' ← esikir *deca > av dasa, mpers daθa, katin duc id.; udm ko дас myöhempää ir lainaa | kar liudentumaton *c säilynyt nuristanilaiskielissä | |
| Koivulehto 1999 BKFNF: 219–20, 224–5 | x | + | + | + | Tarkennus: = saa md ma; *-teksa 'kymmenen' ← vkir *deca | kir *c:n ja *ʒ:n varhaisin substituutio → ur *ks sanoissa maksaa, paksu ja *teksa; [sem. paralleeli permiläiskielistä;] esiar †dekśa mahdoton; vkir lainat herätä, maksaa, paksu, syntyä, syttyä, *teksa ym. ovat uralilaisittain suppealevikkisiä |
| Koivulehto 2001 SUST: 255 | - | + | + | Tarkennus: < *kak-teksä = saa md ma; *-teksä 'kymmenen' ← vkir | ||
| NSES 2004: s.v. kahdeksan | + | - | Vastaan (puoltoargumentein) | uusi äänteellinen perustelu hyvä; yhtä ja kymmentä merkitsevien lukusanojen lisäksi sanassa ei ole mitään ainesta, joka osoittaisi osien keskinäisen suhteen | ||
| Holopainen 2019: 277–8 | - | - | Vastaan | †teksä ei esiinny itsenäisenä sanana; sen muoto erottuu selvästi vain ims asuista; ma murteissa poikkeavia asuja; edellyttää kie *e:n säilyneen kantairaniin, jota konsonantismi edellyttää [ks. tarkemmin] | ||
| UED 2020: s.v. üktiksä(n) | x | - | Vastaan | yhdyssanapohjaiset numeraalit lyhenevät yleensä leksikaalistuessansa niin paljon, ettei sananosia voi enää rekonstruoida varmasti; asuun *teksä palautuvaa numeraalia 'kymmenen' ei tunneta mistään ur kielestä (pe ja unk 'kymmenen' myöhempiä ir lainoja); yhdyssana 'kaksi'+'kymmenen' merkitsisi todnäköisesti 'kahtakymmentä' eikä 'kahdeksaa' | ||
| Metsäranta 2020: 55–6 | - | Vastaan | ma rekonstruktio pohjautuu ims muotoihin eikä sovi marin murteiden asuihin; mariin oletettu *md > nd odotuksenvastainen [ks. tarkemmin] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Itkonen E 1973 FUF: 336–9 | + | + | = saa[L] gáktsa, [P] gavcci, ers кавксо, mkš kafksa, maN кандаш, [L] кäндäкш(ӹ) id. < *kakta + kieltoverbin refl. pr. e-k-sän 'kahta ei ole' | |||
| Koivulehto 1999 BKFNF: 224 | - | - | Vastaan | monimutkainen ja teoreettinen selitys; lähin sem. paralleeli ur kielten ulkopuolelta ketistä | ||
| Napolʹskih 2003 LU: 48–9 | - | Vastaan | kieltoverbi *e- esiintyy vain apuverbinä | |||
| NSES 2004: s.v. yhdeksän | x | Puolesta (vasta-argumentein) | epäilyttävän monimutkainen, mutta äänteellisesti ja rakenteellisesti mahdollinen selitys | |||
| Holopainen 2019: 277–8 | - | Puolesta (vasta-argumentein) | oletettu taivutuselementti erottuu selvästi vain ims asuista; marin murteissa poikkeavia asuja | |||
| UED 2020: s.v. üktiksä(n) | + | - | Vastaan | yhdyssanapohjaiset numeraalit lyhenevät yleensä leksikaalistuessansa niin paljon, ettei sananosia voi enää rekonstruoida varmasti; kieltoverbistä ei tunneta asuun *eksä(n) palautuvaa muotoa yhdestäkään ur kielestä | ||
| Metsäranta 2020: 55–6 | - | Vastaan | ma rekonstruktio pohjautuu ims muotoihin eikä sovi marin murteiden asuihin |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Blažek 1999: 94–5 | + | (Napolʹskih) < ims-vo *kakteksan ⇐ *kakta- 'kaksi' + abessiivin tunnus *-tkek- + nomininjohdin *-sз | vrt. kpe *kakta-tkem-зs, johdin kuten sanassa udm нюл-эс 'metsä' ⇐ ньыл-пу 'jalokuusi' | |||
| Napolʹskih 2003 LU: 48–9 | + | Tarkennus: < ims-vo *kakta- 'kaksi' + abessiivin tunnus *-kta-k- + nomininjohdin *-зs (+ *-зn) | vrt. kpe *kakta-kta-m-зs abessiivin tunnuksen eri variantilla | |||
| Gusev 2022 LU: 1–9 | - | Vastaan | -m-elementille ei selitystä; nomininjohtimen lisääminen sijataivutettuun muotoon epäodotuksenmukaista |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| UED 2020: s.v. üktiksä(n) | - | - | = ? saa (< ksaa *kākcē), md 'kahdeksan' | saa sanat ehkä ims lainaa, vrt. sanalle yhdeksän esitettyjä vastineita; ma ja pe numeraalit 'kahdeksan' eivät palaudu kur asuun *kaktiksa(n), vaikka niissäkin on pohjana 'kaksi' [ks. tarkemmin] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Gusev 2022 LU: 1–9 | x | + | < 'kaksi' + *ksama < kur *-kśama > ksam -såmå > nenM nä́essa, enT [ee]saa, M [nee]saa ?esingan *[ŋamiaj]-śumu 'yhdeksän'; saa ← ims | [ks. tarkemmin sam kielten äännekehityksistä] |
* Johdoksena on sanaa ensinnä pitänyt Hansen 1847 VGEG 46, johdinta kuitenkaan määrittelemättä.