Etymologiadata:imsm:ükteksän
*ükteksän
Vastineet:
- Suomi: yhdeksän
- Karjala: yheksän
- Vepsä: ühesa
- Vatja: ühesää
- Pohjoisviro: üheksa
- Eteläviro: üte(s)sa
- Liivi: ī’dõks
mksm. *ükteksän < kksm. *ükteksä(n) < vksm. *üktǝksä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
yhdeksän (Agr; yl.) ’9’, yhdeksäs, yhdeksikkö, yhdeksäinen
~ ink üheksän, üheksǟs | ka yheksän, yheksäs | ly üheksä(n), üheksäz ’9; 9:s’ | ve ühtsan ’9’, ühtsańź ’9:s’ | va ühesǟ ’9’ | vi üheksa ’9’, üheksas ’9:s’ | li īʾdəks, ǖʾdəks ’9’, īʾdəksməz ’9:s’
~ ink üheksän, üheksǟs | ka yheksän, yheksäs | ly üheksä(n), üheksäz ’9; 9:s’ | ve ühtsan ’9’, ühtsańź ’9:s’ | va ühesǟ ’9’ | vi üheksa ’9’, üheksas ’9:s’ | li īʾdəks, ǖʾdəks ’9’, īʾdəksməz ’9:s’
= lp ovce ’9’, ovcad ’9:s’ | mdE vejkse, M veχksa ’9’, E vejkset́śe, M veχksət́śeś ’9:s’ | tšerL ənδekšə, I inδeš ’9’, I inδešəmše ’9:s’.
Kehittynyt sanaliitosta *üktä (> *ükte > *ühte- ’1’) + *e-k-sä- (jossa kieltoverbin vartalo e-, modaalisen verbintaivutuksen -k- ja yks. 3. p:n pääte -sä-), alkumerk. »yhtä ei ole», so. ’yksi puuttuu (kymmenestä)’. Samalla periaatteella on muodostettu myös kahdeksan (ks. tätä), jossa myös loppu-n on alkuperäinen, funktioltaan duaalin tunnus (merk. »kaksi puuttuu»).
Lähdekirjallisuus:
- Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
- Strahlenberg 1730 NOstT liite (+ md weixim)
- Fischer 1747 VocSib 171 (+ md veixa)
- Fischer 1768 SibGesch 133 (+ tšer)
- Sajnovics 1770 DemH 60 (+ lp)
- Sjögren 1821 GS 1 28 (sm ~ md tšer)
- Hansen 1847 VGEG 2:1 46 (kahdeksan ja yhdeksän kuuluvat yhteen sanojen kaksi ja yksi kanssa)
- Europaeus 1853 Räkneorden 15, 18 (-deksan ieur alkuperää, vrt. lat decem ’10’)
- Ahlqvist 1863 Suomi 2:1 40
- Hunfalvy 1864 Reg 262 (+ li)
- O. Donner 1879 Verwandtschaft 119 (+ ve va)
- Setälä 1890–91 ÄH 204 (+ ka)
- Munkácsi 1901 ÁKE 68 (loppuosa ieur alkuperää)
- Setälä 1911–12 FUF 12 162–66 (samoin)
- Bergsland 1953 StSept 5 47 (yksi sanan -ks-johdos)
- *E. Itkonen 1973 FUF 40 336–39 (*ühte-e-k-sä-)
- SKES 1978 1856 (+ ink ly)
- Häkkinen 1987 ES 85
- UEW 1988 807
- Honti 1993 Grundzahlwörter 116
- T. Itkonen 1997 FUF 54 258
- Parpola 1999 Poluilla 198–99 (loppuosa ieur alkuperää)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hansen 1847 VGEG: 46 | + | = saa(P) ovcci id. ⇐ yksi | ||||
| Itkonen E 1973 FUF: 336–9 | + | + | = saa, ers вейксэ, mkš veχksa, ma индеш 'yhdeksän' < *ükte + kieltoverbin refl. pr. e-k-sä 'yhtä ei ole' | |||
| Napoľskih 2003 LU: 48–9 | - | Vastaan | kieltoverbi *e- esiintyy vain apuverbinä | |||
| NSES 2004: s.v. yhdeksän | x | Puolesta (vasta-argumentein) | epäilyttävän monimutkainen, mutta äänteellisesti ja rakenteellisesti mahdollinen selitys | |||
| Bereczki 2013: s.v. indeš, indeše | x | Puolesta (vaihtoehtoisena) | ma -n- vaikutusta lukusanasta 'kahdeksan' | |||
| Holopainen 2019: 277–8 | - | Puolesta (vasta-argumentein) | oletettu taivutuselementti erottuu selvästi vain ims asuista; marin murteissa poikkeavia asuja |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Europaeus 1853: 14–28 | + | + | = saa(P) ovcci, ma индеш id. < ykt-deksan, loppuosa ~ udm ko дас 'kymmenen' ← ieur, vrt. mia daça, kr δέκα id. | |||
| Ahlqvist 1863 Suomi: 40–1 | + | + | = saa, ers вейксэ, mkš veχksa, ma 'yhdeksän'; yh- < yksi, -deks- ~ udm ko дас 'kymmenen' ← ieur, vrt. mia kr | |||
| Setälä 1912 FUF: 162–166 | Tarkennus: = saa md ma; yhdyssanan alkuperäinen asu *üγδen-deksäm, josta haplologisesti ims saa md kadottaneet 2. tavun, mari 1. ja 2. tavun välisen konsonanttiyhtymän | |||||
| Jacobsohn 1933 SUST: 147 | x | - | Puolesta (vasta-argumentein) | lähtömuodossa tulisi olla *-ts-, mutta tällaista vanhaa ie edustusta ei tunneta | ||
| Parpola 1999 BKFNF: 198–9 | - | + | + | Tarkennus: = saa md ma; *-teksä 'kymmenen' ← esikir *deca > av dasa, mpers daθa, katin duc id.; udm ko дас myöhempää ir lainaa | ||
| Koivulehto 1999 BKFNF: 224–5 | - | + | + | Tarkennus: = saa md ma; *-teksa 'kymmenen' ← vkir *detsa | esiar †dekśa mahdoton | |
| Koivulehto 2001 SUST: 255 | - | + | + | Tarkennus: < *ük-teksä = saa md ma; *-teksä 'kymmenen' ← vkir | ||
| NSES 2004: s.v. yhdeksän | + | - | Vastaan (puoltoargumentein) | uusi äänteellinen perustelu hyvä; yhtä ja kymmentä merkitsevien lukusanojen lisäksi sanassa ei ole mitään ainesta, joka osoittaisi osien keskinäisen suhteen | ||
| Bereczki 2013: s.v. indeš, indeše | x | Puolesta (vaihtoehtoisena) | ma -n- vaikutusta lukusanasta 'kahdeksan' | |||
| Holopainen 2019: 277–8 | - | - | Vastaan | †teksä ei esiinny itsenäisenä sanana; sen muoto erottuu selvästi vain ims asuista; ma murteissa poikkeavia asuja; edellyttää kie *e:n säilyneen kantairaniin, jota konsonantismi edellyttää [ks. tarkemmin] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Blažek 1999: 94–4 | + | (Napoľskih) < ims-vo *ükteksä ⇐ *ükte- 'yksi' + abessiivin tunnus *-tkek- + nomininjohdin -зs | vrt. kpe *ükte-tkem-зs, johdin kuten sanassa udm нюл-эс 'metsä' ⇐ ньыл-пу 'jalokuusi' | |||
| Napoľskih 2003 LU: 48–9 | + | Tarkennus: < ims-vo *ükte- 'yksi' + abessiivin tunnus *-ktä-k- + nomininjohdin -зs | vrt. kpe *ükte-ktä-m-зs abessiivin tunnuksen eri variantilla |