Yhdyssana (1)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Europaeus 1853: 14–28
|
+ |
+ |
+ |
|
= saa[E] uktsie, ma[L] ӹндекш(ӹ) id. < ykt-deksan + loppuosa ~ udm ko дас 'kymmenen' ← ie, vrt. mia daça, kr δέκα id.
|
vrt. kahdeksan[; merkitysparalleeleja johtosuhteesta]
|
| Ahlqvist 1863 Suomi: 40–2
|
+ |
|
+ |
|
= saa[E], [P] ovcci, ers вейксэ, mkš veχksa, ma 'yhdeksän'; yh- < yksi + -deks- ~ udm ko дас 'kymmenen' ← ie, vrt. mia kr
|
|
| Setälä 1912 FUF: 162–6
|
x |
|
|
|
Tarkennus: = saaL aktsе, P, I oovce, Ki аххц, md, maN индеш, L; yhdyssanan alkuperäinen asu *üγδen-deksäm
|
ims saa md haplologisesti kadottaneet 2. tavun, mari 1. ja 2. tavun välisen konsonanttiyhtymän
|
| Jacobsohn 1933 SUST: 137, 147
|
x |
|
- |
|
Puolesta (vasta-argumentein: ? ← ie, ei ← ar)
|
ur *-ks- voisi olla ← *-c-, koska kantauralista puuttui c, mutta tällaista vanhaa ie edustusta ei tunneta
|
| Parpola 1999 BKFNF: 198–9
|
- |
+ |
+ |
|
Tarkennus: = saa md ma; *-teksä 'kymmenen' ← esikir *deca > av dasa, mpers daθa, katin duc id.; udm ko дас myöhempää ir lainaa
|
[sem. paralleeli kannadasta;] kar liudentumaton *c säilynyt nuristanilaiskielissä
|
| Koivulehto 1999 BKFNF: 219–20, 224–5
|
x |
+ |
+ |
+
|
Tarkennus: = saa md ma; *-teksa 'kymmenen' ← vkir *deca
|
kir *c:n ja *ʒ:n varhaisin substituutio → ur *ks sanoissa maksaa, paksu ja *teksa;
[sem. paralleeli permiläiskielistä;] esiar †dekśa mahdoton; vkir lainat herätä, maksaa, paksu, syntyä, syttyä, *teksa ym. ovat uralilaisittain suppealevikkisiä
|
| Koivulehto 2001 SUST: 255
|
- |
+ |
+ |
|
Tarkennus: < *ük-teksä = saa md ma; *-teksä 'kymmenen' ← vkir
|
|
| NSES 2004: s.v. yhdeksän
|
+ |
- |
|
|
Vastaan (puoltoargumentein)
|
uusi äänteellinen perustelu hyvä; yhtä ja kymmentä merkitsevien lukusanojen lisäksi sanassa ei ole mitään ainesta, joka osoittaisi osien keskinäisen suhteen
|
| EWTsch 2013: s.v. indeš, indeše
|
x |
|
|
|
Puolesta (vaihtoehtoisena)
|
ma -n- vaikutusta lukusanasta 'kahdeksan'
|
| Holopainen 2019: 277–8
|
- |
|
- |
|
Vastaan
|
†teksä ei esiinny itsenäisenä sanana; sen muoto erottuu selvästi vain ims asuista; ma murteissa poikkeavia asuja; edellyttää kie *e:n säilyneen kantairaniin, jota konsonantismi edellyttää [ks. tarkemmin]
|
| UED 2020: s.v. üktiksä(n)
|
x |
- |
|
|
Vastaan
|
yhdyssanapohjaiset numeraalit lyhenevät yleensä leksikaalistuessansa niin paljon, ettei sananosia voi enää rekonstruoida varmasti; asuun *teksä palautuvaa numeraalia 'kymmenen' ei tunneta mistään ur kielestä (pe ja unk 'kymmenen' myöhempiä ir lainoja); yhdyssana 'kaksi'+'kymmenen' merkitsisi todnäköisesti 'kahtakymmentä' eikä 'kahdeksaa'
|
| Metsäranta 2020: 55–6
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
ma rekonstruktio pohjautuu ims muotoihin eikä sovi marin murteiden asuihin; mariin oletettu *md > nd odotuksenvastainen [ks. tarkemmin]
|
Johdos* (1)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Itkonen E 1973 FUF: 336–9
|
+ |
+ |
|
|
= saa[L] aktse, [P] ovcci, ers вейксэ, mkš veχksa, ma[N] индеш, [L] ӹндекш(ӹ) id. < *ükte + kieltoverbin refl. pr. e-k-sä 'yhtä ei ole'
|
|
| Koivulehto 1999 BKFNF: 224
|
|
- |
- |
|
Vastaan
|
monimutkainen ja teoreettinen selitys; lähin sem. paralleeli ur kielten ulkopuolelta ketistä
|
| Napolʹskih 2003 LU: 48–9
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
kieltoverbi *e- esiintyy vain apuverbinä
|
| NSES 2004: s.v. yhdeksän
|
x |
|
|
|
Puolesta (vasta-argumentein)
|
epäilyttävän monimutkainen, mutta äänteellisesti ja rakenteellisesti mahdollinen selitys
|
| EWTsch 2013: s.v. indeš, indeše
|
x |
|
|
|
Puolesta (vaihtoehtoisena)
|
ma -n- vaikutusta lukusanasta 'kahdeksan'
|
| Holopainen 2019: 277–8
|
- |
|
|
|
Puolesta (vasta-argumentein)
|
oletettu taivutuselementti erottuu selvästi vain ims asuista; marin murteissa poikkeavia asuja
|
| UED 2020: s.v. üktiksä(n)
|
+ |
|
|
-
|
Vastaan
|
yhdyssanapohjaiset numeraalit lyhenevät yleensä leksikaalistuessansa niin paljon, ettei sananosia voi enää rekonstruoida varmasti; kieltoverbistä ei tunneta asuun *eksä(n) palautuvaa muotoa yhdestäkään ur kielestä
|
| Metsäranta 2020: 55–6
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
ma rekonstruktio pohjautuu ims muotoihin eikä sovi marin murteiden asuihin
|
Johdos* (2)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Blažek 1999: 94–5
|
|
+ |
|
|
(Napolʹskih) < ims-vo *ükteksä ⇐ *ükte- 'yksi' + abessiivin tunnus *-tkek- + nomininjohdin *-sε
|
vrt. kpe *ükte-tkem-εs, johdin kuten sanassa udm нюл-эс 'metsä' ⇐ ньыл-пу 'jalokuusi'
|
| Napolʹskih 2003 LU: 48–9
|
|
+ |
|
|
Tarkennus: < ims-vo *ükte- 'yksi' + abessiivin tunnus *-ktä-k- + nomininjohdin *-зs
|
vrt. kpe *ükte-ktä-m-зs abessiivin tunnuksen eri variantilla
|
| Gusev 2022 LU: 1–9
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
-m-elementille ei selitystä; nomininjohtimen lisääminen sijataivutettuun muotoon epäodotuksenmukaista
|
Länsiuralilainen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| UED 2020: s.v. üktiksä(n)
|
- |
|
|
-
|
= ? saaE uktsie, U åktse, L aktse, P ovcci, okci-, I oovce, Ko åʹhcc, ååuʹc, Ki аххц, T a̮k̜̄c̜e (< ksaa *ukcē ~ *okcē(n) ~ *e̮kcē), ers вейксэ, mkš vejχksa 'yhdeksän'
|
saa sanat ehkä ims lainaa, vrt. sanalle kahdeksan esitettyjä vastineita; ma ja pe numeraalit 'yhdeksän' eivät palaudu kur asuun *üktiksä(n), vaikka niissäkin on pohjana 'yksi' [ks. tarkemmin]
|
Yhdyssana (2)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Gusev 2022 LU: 1–9
|
x |
+ |
|
|
< 'yksi' + *ksämä < kur *-kśama > ksam -såmå > nenM nä́essa, enT [ee]saa, M [nee]saa ?esingan *[ŋamiaj]-śumu 'yhdeksän'; saa ← ims
|
[ks. tarkemmin sam kielten äännekehityksistä]
|
* Johdoksena on sanaa ensinnä pitänyt Hansen 1847 VGEG 46, johdinta kuitenkaan määrittelemättä.
