Yhdyssana (1)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Europaeus 1853: 14–28
|
+ |
+ |
+ |
|
= saa[E] gaektsie, ma[L] кäндäкш(ӹ) id. < kakt-deksan + loppuosa ~ udm ko дас 'kymmenen' ← ie, vrt. mia daça, kr δέκα id.
|
vrt. yhdeksän[; merkitysparalleeleja johtosuhteesta]
|
| Ahlqvist 1863 Suomi: 40–2
|
+ |
|
+ |
|
= saa[E], [P] gávcci, ers кавксо, mkš kafksa, ma 'kahdeksan'; kah- < kaksi + -deks- ~ udm ko дас 'kymmenen' ← ie, vrt. mia kr
|
|
| Setälä 1912 FUF: 162–6
|
x |
|
|
|
Tarkennus: = saaL gáktsa, P, I käävci, Ki ка̄ххц, md, maN кандаш, L; yhdyssanan alkuperäinen asu *kaγδen-deksäm
|
ims saa md haplologisesti kadottaneet 2. tavun, mari 1. ja 2. tavun välisen konsonanttiyhtymän
|
| Jacobsohn 1933 SUST: 137, 147
|
x |
|
- |
|
Puolesta (vasta-argumentein: ? ← ie, ei ← ar)
|
ur *-ks- voisi olla ← *-c-, koska kantauralista puuttui c, mutta tällaista vanhaa ie edustusta ei tunneta
|
| Parpola 1999 BKFNF: 198–9
|
- |
+ |
+ |
|
Tarkennus: = saa md ma; *-teksä 'kymmenen' ← esikir *deca > av dasa, mpers daθa, katin duc id.; udm ko дас myöhempää ir lainaa
|
kar liudentumaton *c säilynyt nuristanilaiskielissä
|
| Koivulehto 1999 BKFNF: 219–20, 224–5
|
x |
+ |
+ |
+
|
Tarkennus: = saa md ma; *-teksa 'kymmenen' ← vkir *deca
|
kir *c:n ja *ʒ:n varhaisin substituutio → ur *ks sanoissa maksaa, paksu ja *teksa; [sem. paralleeli permiläiskielistä;] esiar †dekśa mahdoton; vkir lainat herätä, maksaa, paksu, syntyä, syttyä, *teksa ym. ovat uralilaisittain suppealevikkisiä
|
| Koivulehto 2001 SUST: 255
|
- |
+ |
+ |
|
Tarkennus: < *kak-teksä = saa md ma; *-teksä 'kymmenen' ← vkir
|
|
| NSES 2004: s.v. kahdeksan
|
+ |
- |
|
|
Vastaan (puoltoargumentein)
|
uusi äänteellinen perustelu hyvä; yhtä ja kymmentä merkitsevien lukusanojen lisäksi sanassa ei ole mitään ainesta, joka osoittaisi osien keskinäisen suhteen
|
| Holopainen 2019: 277–8
|
- |
|
- |
|
Vastaan
|
†teksä ei esiinny itsenäisenä sanana; sen muoto erottuu selvästi vain ims asuista; ma murteissa poikkeavia asuja; edellyttää kie *e:n säilyneen kantairaniin, jota konsonantismi edellyttää [ks. tarkemmin]
|
| UED 2020: s.v. üktiksä(n)
|
x |
- |
|
|
Vastaan
|
yhdyssanapohjaiset numeraalit lyhenevät yleensä leksikaalistuessansa niin paljon, ettei sananosia voi enää rekonstruoida varmasti; asuun *teksä palautuvaa numeraalia 'kymmenen' ei tunneta mistään ur kielestä (pe ja unk 'kymmenen' myöhempiä ir lainoja); yhdyssana 'kaksi'+'kymmenen' merkitsisi todnäköisesti 'kahtakymmentä' eikä 'kahdeksaa'
|
| Metsäranta 2020: 55–6
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
ma rekonstruktio pohjautuu ims muotoihin eikä sovi marin murteiden asuihin; mariin oletettu *md > nd odotuksenvastainen [ks. tarkemmin]
|
Johdos* (1)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Itkonen E 1973 FUF: 336–9
|
+ |
+ |
|
|
= saa[L] gáktsa, [P] gavcci, ers кавксо, mkš kafksa, maN кандаш, [L] кäндäкш(ӹ) id. < *kakta + kieltoverbin refl. pr. e-k-sän 'kahta ei ole'
|
|
| Koivulehto 1999 BKFNF: 224
|
|
- |
- |
|
Vastaan
|
monimutkainen ja teoreettinen selitys; lähin sem. paralleeli ur kielten ulkopuolelta ketistä
|
| Napolʹskih 2003 LU: 48–9
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
kieltoverbi *e- esiintyy vain apuverbinä
|
| NSES 2004: s.v. yhdeksän
|
x |
|
|
|
Puolesta (vasta-argumentein)
|
epäilyttävän monimutkainen, mutta äänteellisesti ja rakenteellisesti mahdollinen selitys
|
| Holopainen 2019: 277–8
|
- |
|
|
|
Puolesta (vasta-argumentein)
|
oletettu taivutuselementti erottuu selvästi vain ims asuista; marin murteissa poikkeavia asuja
|
| UED 2020: s.v. üktiksä(n)
|
+ |
|
|
-
|
Vastaan
|
yhdyssanapohjaiset numeraalit lyhenevät yleensä leksikaalistuessansa niin paljon, ettei sananosia voi enää rekonstruoida varmasti; kieltoverbistä ei tunneta asuun *eksä(n) palautuvaa muotoa yhdestäkään ur kielestä
|
| Metsäranta 2020: 55–6
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
ma rekonstruktio pohjautuu ims muotoihin eikä sovi marin murteiden asuihin
|
Johdos* (2)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Blažek 1999: 94–5
|
|
+ |
|
|
(Napolʹskih) < ims-vo *kakteksan ⇐ *kakta- 'kaksi' + abessiivin tunnus *-tkek- + nomininjohdin *-sз
|
vrt. kpe *kakta-tkem-зs, johdin kuten sanassa udm нюл-эс 'metsä' ⇐ ньыл-пу 'jalokuusi'
|
| Napolʹskih 2003 LU: 48–9
|
|
+ |
|
|
Tarkennus: < ims-vo *kakta- 'kaksi' + abessiivin tunnus *-kta-k- + nomininjohdin *-зs (+ *-зn)
|
vrt. kpe *kakta-kta-m-зs abessiivin tunnuksen eri variantilla
|
| Gusev 2022 LU: 1–9
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
-m-elementille ei selitystä; nomininjohtimen lisääminen sijataivutettuun muotoon epäodotuksenmukaista
|
Länsiuralilainen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| UED 2020: s.v. üktiksä(n)
|
- |
|
|
-
|
= ? saa (< ksaa *kākcē), md 'kahdeksan'
|
saa sanat ehkä ims lainaa, vrt. sanalle yhdeksän esitettyjä vastineita; ma ja pe numeraalit 'kahdeksan' eivät palaudu kur asuun *kaktiksa(n), vaikka niissäkin on pohjana 'kaksi' [ks. tarkemmin]
|
Yhdyssana (2)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Gusev 2022 LU: 1–9
|
x |
+ |
|
|
< 'kaksi' + *ksama < kur *-kśama > ksam -såmå > nenM nä́essa, enT [ee]saa, M [nee]saa ?esingan *[ŋamiaj]-śumu 'yhdeksän'; saa ← ims
|
[ks. tarkemmin sam kielten äännekehityksistä]
|
* Johdoksena on sanaa ensinnä pitänyt Hansen 1847 VGEG 46, johdinta kuitenkaan määrittelemättä.
