Etymologiadata:imsm:arvo

Sanatista

*arvo

Vastineet:

mksm. *arvo < kksm. *arwo < vksm. *arwa-w (P.K.)

Merkitykset

suomi, karjala, lyydi, vatja, viro

SSA:n sana-artikkeli

arvo (Agr; yl.) ’merkitys, arvovalta, arvoaste; hinta / Wert; Ansehen, Würde, Rang; Preis’, arvokas, arvoinen, arvostaa, arvostella jne.
~ ink arvoymmärrys, arvo’ | ka arvoarvo, kunnia’ | ly arv(o)hinta, arvo’ | ve arv (g. -on) ’hinta’ | va arvojärki, ymmärrys, selko’ | vi aruid.; lukumäärä’, arv (g. -u) ’luku, lukumäärä’ | li ōra, āraajatus, arvelu’, arūid., lasku’ (jälkimm. < vi; lp arˈvoarvo, merkitys, arvonanto, kunnia, arvio’ ilm. < sm)
=  ? md ar-:, E aŕt́śems, M aŕśəmsajatella’ | unk árhinta’, áruid., tavara’ (sgr *arva)
mahd. < arj, vrt. m-int arghá-hinta, arvo’, sogdi *arγ, oss arǧ id. Ks. myös arvata.
Lähdekirjallisuus:
  • Sajnovics 1770 DemH 44 (sm ~ unk)
  • Ganander 1786 NFL 1 31 (+ vi)
  • Castrén Suomi 1844 33 (+ lp)
  • Lindström Suomi 1852 14 (~ sanskr oss)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 122 (+ va)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 80 (+ ve)
  • Budenz 1869 NyK 7 19 (+ li md syrj)
  • MUSz 1873–81 747–49 (lp < sm; + vog ostj)
  • Munkácsi 1901 ÁKE 136–37 (sgr < sanskr)
  • Karjalainen 1905 SUST 23 6 (ostj < syrj)
  • SKES 1955 25–26 (+ ka ly; ? < arj)
  • FUV 1955 129
  • TESz 1 1967 168
  • MSzFE 1967 91–92
  • *Joki 1973 SUST 151 251–52 (sgr < arj)
  • Häkkinen 1987 ES 13
  • UEW 1988 16–17

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Munkácsi 1901 ÁKE: 136–7 = saaLu árvvo 'arvo, arvonanto', P árvu 'id.; merkitys', Kld āррв, T ārva 'arvo, hinta', ers арсемс, mkš aŕśəms 'ajatella; arvella; aikoa; toivottaa', ko артавны 'pitää jnak.; laskea; arvioida; ottaa huomioon', unk ár 'hinta', áru 'id., tavara', mnsP ārtal- 'harkita, miettiä, punnita', haP ȧrtȧlə- 'koetella, tunnustella, arvata, arvioida; arpoa; tarkastaa; tiedustella' ← mia arghá- ’hinta, arvo’, oss arγ id., av aredž- 'ansaita, olla jnk arvoinen'
Jokl 1921 FS Courtenay: 99–101 x Tarkennus: ← ar *arǵheti t. ← esiar *argwha- Lähtömuodon vastineita kr ἀλφή 'hankinta' ja lt algà 'palkka'
SKES 1955: 25–6 Tarkennus: ~ arvata ← *arva- = ?md ?ko unk ? ← ar; saa todnäk. ← sm; mns ha ← ko
Joki 1973: 34 251–2 x Tarkennus: = ?md unk ← ar; ei ← esiar *argwha- Ims -v- johtuu ar -rg- t. --yhtymän substituoinnista -rv-llä, mihin viittaa myös unk sanan árú labiaalivokaali; labiovelaaristen klusiilien ei ole osoitettu säilyneen esiarjaan asti
Gamkrelidze – Ivanov 1984: 925 x Tarkennus: ei ← kar; lähtömuodossa kuitenkin -rgh- eikä myöhempi -rdž- Kar -ar-n odottaisi substituoituvan → ims -or-
SEGV 1994: s.v. arvo + Puolesta Lähtömuoto ⇐ kie *h₂elgw- 'ansaita' [vastinein ja kirjallisuusviittein]
Holopainen – Kuokkala – Junttila 2017 NyKÚE: 116 130 f Puolesta (vasta-argumentti) Loppu-o selittämättä, ei vaikuta johtimelta
Holopainen 2019: 68–70 x Tarkennus: ? kur *arwV ~ *ërwV ← ar (ir); ko ei tähän; (UED) md tuskin tähän; ims ja unk sanat mieluummin rinnakkaislainoja kuin vastineita ja ims ? ← esioss *arγa -o- on johdinaines, alkuperäinen -a-vartalo säilynyt verbissä arvata; oppositio kur a ~ ë kadonnut ims:sta ja unkarista; kantauraliin saadussa kanta-arjalaislainassa odottaisi substituutiona -rk-ta, ellei ur -w-tä voi selittää lähtömuodon aspiroituneen klusiilin substituuttina
UED 2020: s.v. arwa/e̮rwa - x Tarkennus: ⇐ *arva- (⇒ arvata) ? = md (< kmd *arśǝ-), unk < kur *arwa ~ *ërwa t. miel. erikseen ← kar *argʰa-, ellei ksm ← oss tms. *arγ ksm *-v- < *-w- ar *:n edustuksena oudohko; kmd *-śə- frekventatiivis-kontinuatiivinen johdin < kur *-kćə-; md kannan merkitys epävarma, mutta sm 'arvata' tukee oletusta rinnakkaiskehityksenä; unk voi olla myös < *arkV t. *orkV

Hylätty etymologia: ← ba, vrt. lt lv alga, pr yks.gen. ālgas 'palkka', ks. 1994 SEGV s.v. arvo, Junttila 2011: 99


EVE:n sana-artikkeli

EVE:arvo

Keskustelu

Voisivatkohan tähän kuulua myös ersän зяро, mokšan məźara 'kuinka paljon; kun' < *mi-śe-arwa ja ersän сняаро, mokšan śəńara 'niin paljon' (< *śen-arwa)? --Sjunttila (keskustelu) 27. toukokuuta 2023 kello 14.52 (EEST)